Resurssivirtamalli apuna investointien suunnittelussa

11 huhtikuuta 2018
Tänään julkaistu Pohjois-Pohjanmaan alueellisia resurssivirtoja koskeva selvitys antaa uutta tietoa alueelle suunniteltujen energiahankkeiden vaikutuksesta ja auttaa yrityksiä investointien suunnittelussa.


Joonas Hokkanen esittelee Pohjois-Pohjanmaan alueellisia resurssivirtoja koskevan selvityksen

Joonas Hokkanen esittelee Pohjois-Pohjanmaan alueellisia resurssivirtoja koskevan selvityksen

Ota yhteyttä

Joonas Hokkanen

Johtava asiantuntija
P: +358 400 355 260

Heikki Savikko

Suunnittelija
P: +358 40 124 1194

Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Raahen seudun yrityspalvelujen teettämä selvitys antaa kokonaiskuvan luonnonvarojen käytöstä Pohjois-Pohjanmaalla sekä uutta tietoa maakuntaan suunniteltujen energiahankkeiden vaikutuksista. Selvityksen laati Ramboll ja siinä käytetty resurssivirtamalli on Rambollin ja Luonnonvarakeskuksen laatima.

Pohjois-Pohjanmaan materiaalitasetta varten selvitettiin alueelta saatavien materiaalien määrä, kulutus alueella sekä tuonnin ja viennin osuudet. Suurimmat materiaalivirrat liikkuvat teollisuudessa ja alkutuotannossa, jossa syntyy merkittäviä määriä hyödyntämättömiä sivuvirtoja ja jätteitä. Sivuvirtojen hyödyntäminen on nykypäivänä usein osa normaalia liiketoimintaa, mutta selvityksen mukaan resurssitehokkuutta voidaan parantaa merkittävästi monilla eri toimialoilla.

Pohjois-Pohjanmaalla uusiutuvia materiaaleja käytetään vuodessa noin 12 miljoonaa tonnia, uusiutumattomia materiaaleja 16 miljoonaa tonnia ja energiaa 23 TWh. Taloudellisen toiminnan tuloksena syntyy hyödyntämättömiä sivuvirtoja ja jätteitä 3,3 miljoonaa tonnia.

Fennovoiman Hanhikivi 1 -hankkeen vaikutukset

Selvityksen yhtenä case-esimerkkinä olivat Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeen talous- ja työllisyysvaikutukset.

Hanhikivi 1 -ydinvoimala on suuruudeltaan noin 7 miljardin euron investointi, josta kotimaisten investointien osuus on noin 1,8–2,7 miljardia euroa.

Rakentamisen kiivaimpana aikana Hanhikivi 1 -työmaan vahvuus on arviolta 4000 työntekijää. Käyvä voimalaitos työllistää 450–500 työntekijää.
Rakennushankkeen työllistävä vaikutus on 17 400–26 000 henkilötyövuotta. Rakentamisaikana yksi työpaikka rakennustyömaalla luo 5–5,5 työpaikkaa työmaan ulkopuolelle. Vastaavasti yksi työpaikka käyvässä voimalaitoksessa luo 5,2–6,2 uutta työpaikkaa voimalaitoksen ulkopuolelle.

Ydinvoimalan rakentamisen aikana tehdystä työstä maksetaan veroja Suomeen yhteensä noin 420–630 miljoonaa euroa. Käytön aikana maksettavat vuotuiset verot ovat kaikki kerrannaisvaikutukset huomioiden noin 49 miljoonaa euroa vuodessa.

Tuulivoimatuotannon työllisyysvaikutus yllättää

Selvityksessä arvioitiin yhden tuulivoimapuiston aluetaloudelliset vaikutukset. 10 voimalaa käsittävän tuulivoimapuiston investoinnin suuruus on noin 50 miljoonaa euroa, josta kotimaisten investointien osuus on noin 20–30 prosenttia. Yksi tuulivoimapuisto työllistää rakentamisen aikana kerrannaisvaikutuksineen noin 200 henkilötyövuotta Suomessa, josta Pohjois-Pohjanmaalla 90 htv. Tämän lisäksi tulee työllisyysvaikutuksia Suomen ulkopuolelle muun muassa tuulivoimalayksiköiden hankinnasta ja valmistuksesta. Tuulivoimapuiston käytönaikana vuosittainen työllisyysvaikutus kerrannaisvaikutuksineen huomioituna on Suomessa 29 henkilötyövuotta, josta Pohjois-Pohjanmaalla 23 htv.

Pohjois-Pohjanmaalle toteutettujen ja suunniteltujen tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset muodostuvat merkittäviksi. Mikäli tuulivoimakapasiteettiä rakennetaan 1000 MW eli noin 300 voimalaa, on vuosittainen työllisyysvaikutus kerrannaisvaikutuksineen Suomessa noin 880 henkilötyövuotta, josta Pohjois-Pohjanmaan osuus noin 700 htv. Pohjois-Pohjanmaalla oli vuoden 2017 lopussa toiminnassa noin 260 tuulivoimalaa.

Yhden tuulivoimapuiston rakentamisen aikana veroja maksetaan Suomessa yhteensä noin 4,8 miljoonaa euroa. Käytön aikana maksettavat vuotuiset verot ovat kaikki kerrannaisvaikutukset huomioiden yhdestä tuulivoimapuistosta noin 0,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Lue koko selvitys
Lue lisää kiertotaloudesta ja resurssitehokkuudesta Joonas Hokkasen esityksestä

Espoo, pääkonttori

Espoo, pääkonttori
PL 25, Säterinkatu 6
FI-02601 Espoo
Tel: 020 755 611 - Fax 0207 188 621
Fax

Mail: info@ramboll.fi

Muut

Muut