Voisivatko kaupunkiseutujen raidehankkeet rahoittaa itsensä?

Uudistuva ja tiivistyvä raiteita seuraava kaupungistuminen mahdollistaa uusia rahoituskeinoja, joita olisi viisasta tutkia lisää. Tampereen raitiotien laajentaminen mahdollistaisi jopa 300 000 uutta asukasta raitiotien varteen vuoteen 2040 mennessä.

Eero Kauppinen

Suunnittelija, Kestävä liikkuminen
P: +358 40 1257957

Suomen suurkaupungit Tampere ja Espoo ovat loikkaamassa kohti eurooppalaista kaupunkikehitystä, jossa raideliikenteellä, erityisesti moderneilla raitioteillä, on tavattoman keskeinen rooli kasvun ja vetovoiman kiihdyttäjänä. Tampereella ja Espoossa on tullut selväksi, ettei kumipyörillä ratkaista kaupungin kasvukipuja. Turku ja Vantaa sen sijaan pohtivat vielä raitiotieinvestointejaan yleissuunnitelmien pohjalta.

Valtakuntamme kilpailukyky globaaleilla markkinoilla ratkaistaan kaupunkiseuduilla, joissa mahdollistetaan osaavan työvoiman, pääoman ja kiihtyvän teknologian hedelmällinen kehitys. Modernit raitiotiet, kuten Tampereen raitiotie ja Raide-Jokeri, ovat käänteentekeviä brändäys- ja imagohankkeita, joilla nostetaan kaupunkikehitystä eurooppalaiselle tasolle.

Kohti pitkäjänteisempää suunnittelua
Viime syksynä valmistuneessa diplomityössäni on teoreettisesti tutkittu, mikä on Tampereen kaupunkiseudun raitiotien välityskyvyn maksimin mahdollistama maankäyttö. Tutkittaessa raitiotien mahdollistamaa maankäyttöä voidaan myös varautua paremmin yhä kiihtyvään kaupungistumisskenaarioon.

Suomen kasvukeskuksilla on vielä enemmän kasvupotentiaalia kuin nykyhetkellä Suomessa ajatellaan. Raideliikenteen täyttä potentiaalia maankäytön kehittämisessä ei ole vielä otettu huomioon maankäytössä kaikessa laajuudessaan, varsinkaan hyötykustannuslaskelmissa tai vaikutusten arvioinneissa. Liikenneverkon rahoittaminen on aikamme suurimpia haasteita, joka on pakottanut myös LVM:n etsimään uusia ratkaisuja rahoitukselle.

LVM:n asettama parlamentaarinen työryhmä esitti helmikuun lopussa yksimielisesti, että lyhytjänteisen väyläpolitiikan sijaan siirryttäisiin 12-vuotiseen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Samankaltainen menettely löytyykin jo Ruotsista ja se on poikinut Uppsalaan pitkän aikavälin rahoitusohjelman, Uppsala-paketin, jossa rakennetaan muun muassa lisää raiteita, uusi raitiotie ja sen varteen 33 000 uutta asuntoa. Työryhmä on myös tunnistanut raideliikenteen vaikutuksen asuntojen ja maan arvoon ja ehdottaakin, että maan arvon noususta hyötyvät tahot voisivat olla mukana rahoittamassa kaupunkiseutujen ratahankkeita.

Kaupungit hyötyvät arvonnoususta
Myös kaupungeilla on runsas keinovalikoima hyötyä raitiotien aiheuttamasta arvonnoususta esimerkiksi maanvuokran, tonttimyynnin tai kiinteistöveron muodossa. Hyvä esimerkki löytyy Tampereen Kalevasta. Aivan raitiotien varteen rakennettu Kalevanrinne nostaa kaupungin maanvuokratuloja noin 690 000 € /vuosi. 20 vuodessa tällä saadaan jo lähes 14 miljoonaa euroa kaupungin kassaan. Kalevanrinne on vain yksi esimerkki. Tampereelta ja maailmalta löytyy lukuisia samankaltaisia tapauksia. Tampereen kokoisessa Bergenin kaupungissa Norjassa on laskettu jokaisen raitiotiehen sijoitetun euron tuottavan noin 20-kertaisesti investointeja rakennuksiin raiteiden varrelle. Tämän huomasin myös itse vieraillessani Bergenissä viime keväänä.

Raidehankkeiden aiheuttamaan maan, asuntojen ja kiinteistöjen arvonnousuun perustuva rahoitusmalli vaatii hyvin määrätietoista maapolitiikkaa ja kaavoitusta, mutta ennen kaikkea malli edellyttää liikenneverkon kehittämishankkeiden vaikutusten arvioinnin perustavanlaatuista kehittämistä. Tämän myös työryhmä toteaa. Epäselkeäksi jää kuitenkin kuka tästä kehittämisestä vastaa.

Espoo, pääkonttori

Espoo, pääkonttori
PL 25, Säterinkatu 6
FI-02601 Espoo
Tel: 020 755 611 - Fax 020 755 6201
Fax

Mail: info@ramboll.fi

Muut

Muut