Yhdyskuntarakentaminen on kallista puuhaa

Eri toimintojen sijoittuminen vaikuttaa ratkaisevasti yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja siitä kunnille ja asukkaille aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin. Nyt tehtävillä ratkaisuilla on pitkäkestoiset vaikutukset, ja niitä saattaa olla vaikeaa tai kallista muuttaa myöhemmin.

Kimmo Koski

Projektipäällikkö, Kestävä kaupunkikehitys
P: +358 40 0817884

Vaikutusten arvioinnilla voidaan säästää rahaa ja tuottaa taloudellisesti edullista yhdyskuntarakennetta. Ramboll on kehittänyt yhdyskuntataloudellisen arviointimallin vaikutusten arviointiin. Malli soveltuu niin yksittäisten alueiden kuin alueiden välisten vertailujenkin tekemiseen.  Lisäksi pitkäaikainen kokemuksemme maankäytön suunnittelusta ja taloudellisten vaikutusten arvioinneista varmistaa sen, että pystymme muokkaamaan tarkasteluja kuhunkin tarpeeseen soveltuvaksi.

Asukkaat maksavat valtaosan kustannuksista
Yhdyskuntatalous on laaja käsite. Sillä tarkoitetaan kaikkia niitä eri osapuoliin kohdistuvia kustannuksia ja tuloja, jotka aiheutuvat yhdyskuntien rakentamisesta, käytöstä, korjauksesta, kunnossapidosta ja toiminnasta sekä yhdyskunnissa tapahtuvasta liikenteestä.

Valtaosa uudisrakentamisen pitkän aikavälin yhdyskuntataloudellisista kustannuksista kohdentuu asukkaiden maksettavaksi. Kustannukset kertyvät pääasiassa asuntojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä asiointi- ja työmatkoista. Kuntien merkittävimmät kustannukset aiheutuvat maan hankinnasta, infrastruktuurin rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä etenkin kunnallisten palvelujen toiminnasta vuosien mittaan kertyvistä menoista. Noin 500 asukkaan alueen keskimääräiset kuntaan kohdistuvat kustannukset ovat kolmellekymmenelle vuodelle laskettuna suuruusluokaltaan 20-31 miljoonaa euroa ja yhtä asukasta kohti laskettuna 40 000-60 000 euroa. Tämä ylittää monen pienen kunnan vuosittaiset kokonaismenot. Valtaosa eli jopa 70-90 % kustannuksista kertyy vuosien kuluessa kunnallisten palvelujen toiminnasta aiheutuvista menoista.

Esimerkiksi tieverkkoon kohdistuvat investoinnit saattavat alueiden käyttöönottopäätöksiä tehtäessä tuntua suurilta, mutta ne eivät välttämättä ole ratkaisevassa asemassa kokonaiskustannusten muodostumisen kannalta. Uusilla suurilla, usean tuhannen asukkaan alueilla jo ”pelkät” infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitokustannukset voivat nousta kymmeniin miljooniin euroihin. Esimerkiksi Vantaan Kaivokselan yleiskaava-alueen (Vantaan kaupunki ja Ramboll 2017) tie- ja katuverkon rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiksi arvioitiin toteuttamisvaihtoehdosta riippuen 28-53 miljoonaa euroa.

Tulot kertyvät kustannuksia hitaammin
Uudisrakentamisalueiden kuntataloudelliset kustannukset alkavat kertyä jo paljon ennen ensimmäisten asukkaiden muuttoa alueelle. Kustannuskertymän aloittavaa mahdollista maanhankintaa sekä suunnittelu- ja kaavoitustyötä seuraa kustannuspiikki infrastruktuurin rakentamisen myötä. Kunnallisten palvelujen toiminnasta aiheutuvat menot alkavat puolestaan kertyä heti ensimmäisten asukkaiden muutettua alueelle. Kunnallis- ja kiinteistöverotulot alkavat käytännössä vastata menoihin vasta 1 - 2 vuoden viiveellä ja tasapaino saavutetaan vasta useiden vuosien päästä.

Eri tutkimuksissa ja selvityksissä saatujen tulosten mukaan tulot voivat ylittää kustannukset suhteellisen nopeasti (noin 10 vuotta), hitaasti (noin 30 vuotta), hyvin pitkän ajanjakson kuluessa (noin 50 vuotta) tai mahdollisesti ei lainkaan. Esimerkiksi Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteisen Östersundomin yleiskaava-alueen kustannukset ovat tuloja suuremmat vuoteen 2040 asti. Takaisinmaksuaika ilman metroinvestointia on 20 vuotta ja metroinvestoinnin kanssa noin 40 vuotta.

Yhdyskuntarakenteellinen sijoittuminen ratkaisee
Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta täydentävä rakentaminen merkitsee kustannussäästöjä, koska tällöin voidaan ensinnäkin hyödyntää ja tehostaa jo tehtyjä investointeja liikenteen ja teknisen huollon verkostoihin sekä palvelurakennuksiin. Myös kunnallisten palvelujen ja joukkoliikenteen tuottaminen ja ylläpitäminen on edullisempaa täydentävällä alueella. Koska täydennysrakentamisalueet sijoittuvat yhdyskuntarakenteen ”sisään”, merkittäviä säästöjä kertyy myös liikkumiskustannuksissa (mm. lyhyet kotipalvelun matkat ja vähemmän koulukuljetuksia). Nämä säästöt kertautuvat useiden vuosien, jopa vuosikymmenten ajan.

Hajarakentamisalueiden houkuttelevuutta saattaa heikentää se, että liikkumisen kallistuessa asuntojen kysyntä ja samalla niiden arvo voi laskea. Myös hyvän palvelutason - kaupallisten ja julkisten palvelujen läheisyyden - merkitys korostuu entistä enemmän liikkumisen kallistuessa ja väestön ikääntyessä. Kunnan kannalta asiaa katsottaessa voidaan kärjistäen kysyä, tuotetaanko hajarakentamisen lisääntymisen mahdollistavilla maankäyttöratkaisuilla autoriippuvaista yhdyskuntarakennetta, jolle ei ole kysyntää muutaman vuosikymmenen päästä. Kun otetaan lisäksi huomioon kunnan vanheneva ikärakenne, ovatko omakotitalot väärässä paikassa vuonna 2040? Entä millaiset ovat taajaman valmiudet asuntotuotannon lisäämiseen?

Espoo, pääkonttori

Espoo, pääkonttori
PL 25, Säterinkatu 6
FI-02601 Espoo
Tel: 020 755 611 - Fax 0207 188 621
Fax

Mail: info@ramboll.fi

Muut

Muut