dcsimg Kohti ikääntyneiden toimintakykyä tukevaa ja kaikille ikäryhmille sopivaa asumista - Ramboll Finland Oy
    
|
Ikääntynyt pariskunta pihakeinun äärellä
19. toukokuuta 2017

Kohti ikääntyneiden toimintakykyä tukevaa ja kaikille ikäryhmille sopivaa asumista

Suomen väestö ikääntyy ja asuminen keskittyy kaupunkialueisiin ja taajamiin. Yhä useampi ikääntynyt haluaisi asua kerros- tai rivitalossa, mutta se ei ole kaikille mahdollista. Uusille asumisratkaisuille on siis selkää tarvetta.

 

Väestön ikääntymisen rinnalla asuminen keskittyy taajamiin ja kaupunkeihin. On ennustettu, että esimerkiksi Kirkkonummella yli 75-vuotiaiden osuus kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan ikääntyvän väestön asumisen haasteet lisääntyvät, mikä on jo nähtävissä pienissä, harvaanasutuissa maaseutukunnissa. Yhä useampi ikääntynyt haluaisi asua kerros- tai rivitalossa, mutta asuntovarallisuuden puuttuessa se ei ole enää kaikille mahdollista.

Ympäristöministeriölle toteutetussa toimeksiannossa tarkasteltiin ikääntyneiden asumistarpeita, erilaisia asumisen muotoja, valtion tukemaa uustuotantoa ja asuntokannan korjauksia sekä asumisen rahoitusta. Toimeksiannon ulkopuolelle rajattiin tehostettu palveluasuminen. Rambollin asiantuntijatiimiä täydensi toteutuksessa Tanja Tyvimaa Queenslandin yliopistosta.

Ikääntyneiden joukko kostuu enenevässä määrin hyvin erilaisista henkilöistä, jotka ovat tottuneet tekemään yksilöllisiä valintoja ja käyttämään palveluja. Ikääntyneet ovat kokeneet omakohtaisesti nuorisokulttuurin nousun ja sen kautta omaksuneet omien arvojen mukaisen ja omat tarpeet täyttävän elämäntavan. Tämä tulee huomioida myös asumisessa; ikääntyneiden erilaisiin asumistarpeisiin on vastattava tarjoamalla nykyistä moninaisempia asumisen vaihtoehtoja.

Rambollin kehitysjohtaja Janne Jalavan mukaan kyse ei kuitenkaan ole vaihtoehtojen puutteesta. Suomessa on ikääntyneille kohdennettuja vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, senioreille tarkoitettua omistusasuntokantaa, palvelukortteleita, sukupolvien kortteleita sekä maaseutumaista asumista. Sen sijaan tilanne vaihtelee paikkakunnittain eikä kunnilla ole ennakoinnin näkökulmasta riittävästi tietoa tulevaisuuden asumisratkaisusta ja -tarpeesta. On kuntia, joissa kysyntä ja tarjonta kohtaavat, mutta on myös kuntia, joissa on joko liian vähän ikääntyneille sopivia asuntoja tai liian vähän erilaisia vaihtoehtoja. Paikkakunnilla voi myös esiintyä asuntokantaa, joka ei täytä esteettömyysvaatimuksia. Haasteena ovat totutut toimintatavat sekä vallitsevat asenteet (”kotini on linnani”, ”täältä lähdetään jalat edellä”), joiden vuoksi asumiseen liittyvien ratkaisujen tekemistä pitkitetään, kunnes saattaa olla jo liian myöhäistä.

Näiden kohtaamis- ja asennehaasteiden ratkaisemiseksi suositellaan, että kunnat selvittävät sekä nykyisen asuntokannan tilan että asuinaluekohtaisen ikääntyneiden määrän. Lisäksi tulee arvioida ja ennakoida tuleva ikääntyneiden osuus asuinaluekohtaisesti, tulotaso ja varallisuus sekä tarjolla olevat asumismuodot asuntotuotannon ja asuinalueiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Valtion tukea tarvitaan jatkossakin niin uustuotantoon kuin korjausrakentamiseen siten, että olemassa oleva asuntokanta on myös tulevaisuudessa mahdollisimman monen asukasryhmän käytössä. Tämä edellyttää, että ARA lisää yhteistyötä kuntien ja muiden tuen hakijoiden kanssa ikääntyneiden asumisratkaisujen kehittämisessä. Samoin ARAn ja STEA:n välistä yhteistyötä tulee lisätä. Uusina rahoitusratkaisuina kannustetaan vaikutusinvestointeihin sekä uudenlaisiin, monirahoitusmalleihin.

Tutustu selvitykseen:
Ikääntyneiden asumisratkaisujen tarve ja toteutus. Ympäristöministeriön raportteja 16/2017.

Janne Jalava
Janne Jalava
Development Director
+358 40 3501 538
janne.jalava@ramboll.fi