dcsimg Jätteen hyötykäyttöselvitykset - Ramboll Finland Oy
      
|
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Jätteen ja sivutuotteiden hyötykäyttöselvitykset

 
 

Jätteen hyötykäytön erityisosaamisemme

Kaatopaikka- ja hyötykäyttökelpoisuustestaukset

Jätteille ja sivutuotteille on annettu muutosasetus (VNa 202/2006) liittyen jätteiden sijoittamiseen kaatopaikoille sekä asetus (VNa 591/2006) eräiden jätteiden hyödyntämiseen maanrakentamisessa. Asetukset ovat saaneet lainvoiman vuoden 2006 aikana. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin liittyvä asetus (VNa 214/2007) astui voimaan kesän 2007 alussa.

  • testausmenetelmät
  • analyysit (alihankintana)
  • raportoinnit
Ecoroad-hankkeessa tutkitaan sivutuotteiden hyötykäyttöä.

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteen sijoittaminen kaatopaikalle edellyttää perusmäärittelyä ja vastaavuustestausta. Kaatopaikkakelpoisuuden testaus koskee jätettä, jonka sijoittamista harkitaan pysyvien, tavanomaisten tai ongelmajätteiden kaatopaikalle. Testausta ei vaadita yhdyskuntajätteiltä eikä myöskään kaikilta pysyvien jätteiden kaatopaikalle sijoitettavilta jätteiltä ellei pilaantumista ole syytä epäillä. Asbestijäte voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tietyn rajoituksin.

Toimimme jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden arvioinneissa asiantuntijana. Osan testauksesta ja laboratorioanalyysit toteutamme alihankintana. 

  • läpivirtaustesti (=perkolaatiotesti) prCEN14405)
  • kaksivaiheinen ravistelutesti (SFS 12457-3), jota käytetään yleisimmin vastaavuustestinä ja jätteenhyötykäytön laadunvalvontatestinä
  • liukoisuustestit: suodoksista määritetään As, Ba, Cr, Cd, Cu, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, Zn, kloridi, sulfaatti, fluoridi, DOC ja fenoli-indeksi. Liukoisuustestisuodoksesta voidaan testata myös jätteen toksisuus vesikirppu-, valobakteeri- ja/tai levätestillä.
  • kokonaispitoisuuksien määrittely (PAH, PCB, mineraaliöljyt, TOC, metallit) sekä kaatopaikkakelpoisuustesteihin kuuluvan hapon/emäksen neutralointikapasiteetin (ANC/BNC)
  • jätteen toksisuus

Betonimurskeen ja tuhkan hyötykäyttö

Valtioneuvoston asetus 591/2006 jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa koskee jätteitä, joiden käyttöön maanrakentamisessa ei tarvita ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Kun betonimursketta tai lento- ja pohjatuhkia käytetään maanrakentamisessa, perustutkimuksella osoitetaan jätteen kuuluvan ko. asetuksen soveltamisalaan.

  • perustutkimuksessa selvitetään sivutuotteen koostumus ja liukoisuusominaisuudet
  • laadunvalvontatestillä varmistetaan perusmäärittelyssä todetut ominaisuudet, tiettyjen metallien ja anionien osalta
  • teknisin tutkimuksin selvitetään saavutettavat tekniset materiaaliominaisuudet, arvioidaan jalostustarve sekä määritellään rakentamisen laatua ohjaavat reunaehdot / vaatimukset mm. käytettävä materiaaliratkaisu ja rakentamisen ohjeistus

Pilaantuneet maat (PIMA)

Maaperän pilaantumiselle voi olla useita syitä, joten tarvittavat tutkimukset vaihtelevat kohteesta riippuen. Selvitämme muun muassa pilaantuneiden massojen käsittelymahdollisuuksia ja mahdollista hyötykäyttöpotentiaalia maarakentamisessa (tekninen kelpoisuus / saavutettavat ominaisuudet). Tutustu pilaantuneiden maiden kunnostuksen ja riskinarvioinnin asiantuntijapalveluihin tästä

Pilaantuneiden maiden tutkimuksiin tarvittavat laboratorioanalyysit toteutamme alihankintana:

  • analyysit mm. metallit ja puolimetallit, syanidi, kloorifenolit, aromaattiset hiilivedyt, oksygenaatit, klooratut alifaattiset hiilivedyt, klooribentseenit, PAH, PCB, dioksiinit ja furaanit, torjunta-aineet ja biosidit, orgaaniset tinayhdisteet, öljyhiilivetyjakeet

Teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttö

  • ympäristökelpoisuuden arviointi ja jalostusmahdollisuudet
  • tekninen kelpoisuus
  • rakentamisen ohjeistus
  • rakentamisen laadunvalvonta ja ohjaus
  • tuotteistusprosessi, elinkaaritarkastelut, T&K-työt
  • asiantuntijatehtävät
 

Lisätietoa

 
Uusiomateriaalit maarakentamisessa - Uuma-hanke
UUMA2-hanke
Maarakentamisessa käytettäviä luonnon kiviaineksia voidaan korvata uusiomateriaaleilla, joita saadaan ylijäämämaista, teollisuuden sivutuotteista ja jätteistä, lievästi pilaantuneista maista sekä vanhojen maarakenteiden materiaaleista. Näitä materiaaleja kutsutaan UUMA-materiaaleiksi.
Lue lisää UUMA2-hankkeesta

Ota yhteyttä

Marjo Koivulahti, Ramboll Finland
Marjo Koivulahti
Yksikönpäällikkö, ympäristögeotekniikka T&K, Luopioinen
+ 358 (40) 551 1922
marjo.koivulahti@ramboll.fi
Harri Jyrävä, Ramboll Finland
Harri Jyrävä
Ryhmäpäällikkö, ympäristögeotekniikka T&K, Luopioinen
0400 732 593
harri.jyrava@ramboll.fi
Marjo Lindroos
Projektipäällikkö, ympäristögeotekniikka T&K, Luopioinen
050 360 0548
noora.lindroos@ramboll.fi