Olemme selvittäneet akkuteollisuuden taloudellisia ja elinkaarivaikutuksia Suomessa. Kapasiteetista riippuen yhden suomalaisen akkumateriaalitehtaan tuotanto riittäisi 200 000:n tai jopa miljoonan täyssähköauton akun valmistukseen. Vastaavasti tuotanto riittäisi 1–8 miljoonan hybridisähköauton akkuihin, mikä kattaa 5–25 prosenttia Euroopan tarpeesta. Hankkeita on vireillä useita, joten akkuarvoketjulla tulee olemaan suuri merkitys Suomen kestävässä talouskasvussa, investoinneissa ja työllistämisessä. Kerrannaisvaikutukset ulottuvat monille toimialoille.
Pitkä tuotantoketju työllistää monessa eri vaiheessa
Yksikään tehdas ei valmista akkuja alusta loppuun, ja siksi akkutuotantoketju työllistää suoraan ja välillisesti kymmeniä toimijoita. Tuotanto alkaa akkumineraaleista. Niitä louhitaan esimerkiksi Terrafamen Euroopan suurimmassa nikkelikaivoksessa Sotkamossa. Akuissa käytetään myös kobolttia, mangaania ja litiumia, ja teknologian kehittyessä vaihtoehdot lisääntyvät.Mineraalit jatkojalostetaan kemikaaleiksi, kuten nikkelisulfaatiksi. Kemikaalitehtaita toimii muun muassa Sotkamossa ja Harjavallassa. Myös arvoketjun seuraava lenkki toteutuu pian kotimaan kamaralla, kun BASF Battery Materials alkaa jalostaa kemikaaleista prekursorimateriaaleja Harjavallassa. Suomen Malmijalostuksen omistama Finnish Battery Chemicals suunnittelee samaa Haminassa.
Prekursorimateriaaleista jalostetaan katodimateriaaleja, joiden tuotantoa Finnish Battery Chemicals valmistelee Kotkassa. Katodeista kootaan paristoja muistuttavia akkukennoja. Norjalaisyhtiö Freyrillä on suunnitelma akkukennotehtaan perustamisesta Vaasaan. Viimeinen vaihe on akkujen kokoonpano. Sähköautojen akkuja kootaan esimerkiksi Valmet Automotiven tehtailla Salossa ja Uudessakaupungissa.
Akkujen valmistus vaatii paljon vettä muun muassa jäähdytykseen, ja siksi moni akkumateriaalitehdas sijoittuu rannikolle tai veden äärelle. Lisäksi arvoketjussa tarvitaan monia kotimaasta löytyviä hyödykkeitä, kuten happoja, kaasuja, höyryä, paineilmaa ja uusiutuvaa energiaa. Suomesta löytyy akkutehtaille myös tilaa. Tehtaat ovat suuria, koska tuotantoa ei suunnitella vain Suomen tarpeisiin, vaan Euroopan autoteollisuudelle. Tilantarve on kuntien otettava huomioon jo kaavoituksessa. Tehtaiden ympäristövaikutukset arvioidaan etukäteen YVA- ja lupamenettelyissä.
Arvokkaat akkumetallit kiertävät uusiokäyttöön
Suomeen on kehittymässä akkuarvoketju, ja vain yksi vaihe on vielä ratkaisematta. Mitä akuille tapahtuu, kun ne tulevat tiensä päähän? Miten niitä ja akkumateriaaleja voidaan kierrättää ympäristövastuullisesti? Olemme tutkineet aihetta yhdessä Fortum Waste Solutionsin kanssa. Fortum valmistautuu ensimmäisenä Suomessa sähköautojen akkujen ja niiden arvokkaiden materiaalien kierrätykseen. Laadimme Fortumin Harjavaltaan rakenteilla olevalle tehtaalle ympäristövaikutusten arvioinnin, asemakaavamuutoksen ja lupahakemukset vuonna 2020.
Suomessa ollaankin akkujen kiertotaloudessa hyvässä vaiheessa, ja sähköautojen akkujen kierrätykseen varaudutaan uusilla laitoksilla ja teknologialla. Vielä akkuja ei ole elinkaarensa päässä riittävästi, jotta liiketoiminta olisi kannattavaa. Tulevaisuudessa käytettyjä akkuja voidaan hyödyntää uudessa käytössä, kuten energian varastoinnissa, tai arvometallit palautetaan takaisin akkutuotantoon. Se varmistaa osaltaan akkuraaka-aineiden riittävyyttä.
Kirjoittaja on vaikutusten arvioinnin liiketoimintapäällikkö ja akkuarvoketju-liiketoiminnan kehityksen asiantuntija.
Lue lisää akkujen käytöstä sähköistyvässä liikenteessä