Ilmastonmuutoksen torjunta ei yksin riitä. Sen rinnalle keskusteluun ovat nousseet entistä vahvemmin toisetkin uhat kuten resurssien ylikulutus ja luontokato. Nämä maailmanlaajuiset haasteet voivat tuntua ylitsepääsemättömän vaikeilta jopa paikallisesti. Kun pysähdymme pohtimaan niiden välisiä yhteyksiä, tunnistamme paremmin keinot ekologiselle jälleenrakentamiselle.
Monimuotoinen luonto kaiken perustana
Yli puolet maailman BKT:sta on riippuvainen luonnonvaroista ja luonnon tarjoamista palveluista eli ekosysteemipalveluista. Näitä korvaamattomia palveluita uhkaavat monet ihmisen aiheuttamat toimet. Suomen kaikista eliölajeista lähes 12 % ja lintu- ja sammallajeista jopa 35 % on uhanalaisia (SYKE 2019).
Luonnon arvon eli luontopääoman merkitystä taloudelle esiteltiin kattavasti Dasguptan alkuvuodesta julkaistussa raportissa. Raportti summaa talouden ja luonnon yhtymäkohtia. Tällä hetkellä poltamme tätä arvokasta luonnon tarjoamaa kynttilää kahdesta päästä sekä ylikuluttamalla luontopääomaa että heikentämällä sen tilaa saastuttamalla ilmaa, vesiä ja maaperää. Tarvitsisimme neljä maapalloa, jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset (WWF 2021). Kiihtyvä rakentaminen lisää kasvihuonepäästöjä ja luonnontilaa heikentävää resurssienkäyttöä entisestään.
Kaikki tehokkaat ilmastotoimet eivät vahvista luonnon monimuotoisuutta, mutta sitä vahvistavat toimet tukevat aina ekosysteemien sopeutumiskykyä. Vain vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta voimme onnistua ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tavoitteissamme. Mitä pidempään odotamme, sitä nopeampia ja radikaalimpia muutoksia tarvitaan.
Lineaarisesta taloudesta hiilineutraaliin kiertotalouteen
Maailmanlaajuisten haasteiden välinen huono kierre hahmotetaan jo nykytiedon valossa hyvin, samoin ainekset hyvään kierteeseen. Kansainvälinen yhteistyö ja koronatoimet ovat näyttäneet, että tarvittaessa pystymme muuttamaan toimintaamme radikaalistikin. Keskeistä on, että haasteet ja niiden ratkaisemiseksi tarvittava muutos on tarkasteltava kokonaisuutena samanaikaisesti. Vaarana on sortua osaoptimointiin ja siirtää ongelmia toisaalle.
Yksi keskeisimmistä ratkaisuista on kiertotalous, jonka avulla voimme vähentää luonnonvarojen käyttöä ja tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Tällöin voimme vähentää merkittävästi myös elämäntapamme ja rakentamisen aiheuttamia päästöjä ja muita haitallisia vaikutuksia.
Siirtyminen kiertotalouteen on väistämätöntä kaupunkien resurssi- ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Kiertotalousratkaisuilla vaikutetaan suoraan ja epäsuorasti ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumistarpeisiin ja voidaan edistää luontopääoman kestävää käyttöä. Kiertotalouden edistämistä koskeva valtioneuvoston periaatepäätös pohjautuu visioon, jonka mukaan hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on Suomen talouden perusta vuonna 2035.
Esimerkkejä kiertotalouden hyödyistä rakentamisessa ja infrassa
Kierrättämällä maa-aineksia vähennämme kuljetuksesta ja uusien materiaalien tuotannosta syntyviä hiilidioksidipäästöjä sekä säästämme neitseellisiä luonnonvaroja. Helsingin Alakivenpuistossa maa-ainesten hyötykäytöllä saavutettiin 3,8 milj. euron ja 1000 CO2–tonnin säästöt ja lisättiin merkittävästi alueen luonnon monimuotoisuutta hyödyntämällä pintamaiden siemenpankkia.
Noin 90 % päästöistä ratkaistaan jo suunnitteluvaiheessa, joten mitä aikaisemmin toimimme, sitä suurempi on vaikutus. Myös rakennuksia ja niiden osia voidaan kierrättää: esimerkiksi käytöstä poistuneiden toimistorakennusten muuntaminen asuinkäyttöön aiheuttaa noin neljäsosan vähemmän päästöjä verrattuna uudisrakentamiseen.
Kaupunkien tuottamat kierrätyskelpoiset ainekset sekä ekologisten rakenteiden ja prosessien kehittäminen tarjoavat mahdollisuuksia vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Esimerkkejä aiheesta on avattu ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelman Miten monimuotoista luontoa voisi kierrättää? -julkaisussa.
Maaperä, kasvillisuus, meret ja rakennukset hiilinieluina ja -varastoina
Pääkaupunkiseudun hiilinieluista ja -varastoista tuotetun tiedon (HSY 2021) avulla voimme suunnitella kokonaisvaltaisesti toimia, joissa otetaan huomioon viheralueiden ja -rakenteiden erilaiset arvot sekä kasvillisuuden ja maaperän merkitys hiilitaseelle.
Suurimmat hiilivarastot sijaitsevat metsäalueilla ja suojelualueilla, etenkin turvemailla. Hiilinielujen osalta metsäalueiden merkitys korostuu entisestään. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän keskusteluissa on myös todettu, että maankäyttösektorilla on valtakunnallisestikin merkittävät mahdollisuudet hiilensidontaan ja päästöjen vähentämiseen ja että toimet on toteutettava luonnon monimuotoisuutta vahvistaen.
Luonnon omia prosesseja hyödyntäviä luontopohjaisia ratkaisuja voidaan tuoda myös tiiviiseen kaupunkiympäristöön ja vahvistaa samalla kaupunkiluontoa, kaupunkien sopeutumiskykyä ja viihtyisyyttä. Esimerkiksi katurakenteisiin integroiduista luonnonmukaisista hulevesien hallinnan rakenteista ja erilaisista viherkatoista on jo kertynyt kokemuksia. Tietoa luontopohjaisista ratkaisuista on koostettu hiljattain mm. SitraLabissa.
Myös rakennettuun ympäristöön on sitoutunut merkittävät määrät hiiltä. Valmistusvaiheessa päästöintensiivinen betoni sitoo hiilidioksidia karbonatisoitumisen johdosta ollessaan kosketuksissa ilman kanssa. Betonin erilaisia kierrätysmahdollisuuksia kannattaa siis pohtia ja ottaa käyttöön.
Systeemiseen muutokseen yhteisen oppimisprosessin kautta
Kestäviä ratkaisuja ja tietoa niiden vaikuttavuudesta on, mutta hyvien käytäntöjen soveltamista ja skaalausta sekä tietoa niiden vaikutuksista tarvitaan lisää. Kun ymmärrämme nykyiset vaikutuksemme paremmin, voimme tunnistaa toimivat ratkaisut oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Yllättävistäkin tekijöistä voi muodostua lupaava kokonaisuus, jos ne osataan ottaa huomioon.
Ekologisen jälleenrakentamisen TOP 3:
- Hahmota kokonaisuus - miten eri tavoitteet ja haasteet liittyvät toisiinsa?
- Arvioi keskeisimmät vaikutusmahdollisuutesi
- Tunnista yhteistyötarpeet tavoitteiden saavuttamiseksi
Lue lisää
Uusi suunta: Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi, Valtioneuvoston julkaisuja 2021:1
RAKLIn vähähiilisyyden tiekartta
Lab 2: Solutions from nature, Sitra
Kiertotalous vähähiilisyyden edistäjänä ja luonnon monimuotoisuuden turvaajana
Lab 2: Ratkaisuja luonnosta, hankkeiden esittelyt, Sitra
Ympäristöministeriön Kestävä Kaupunki -ohjelma, hankkeiden esittelyt
Megatrendit koronan valossa, Sitra
Tulevaisuustaajuus on työpajamenetelmä toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen, Sitra