Tiesitkö, että tyypillisin helsinkiläinen on 26-vuotias korkeasti koulutettu nainen? Nuori nainen, joka on ajatusmaailmaltaan hyvin kansainvälinen ja arvostaa kestävää kehitystä ja ekologisia arvoja. Nuori, joka ei omista ajokorttia, vaan fillaroi paikasta toiseen. Nuori, joka harrastaa matkustelua ja nauttii elämyksistä läheistensä ja ystäviensä kanssa.
Tyypillisin Helsingin asukas on myös hyvin tyypillinen suurkaupungin asukas muuallakin maailmassa. Suurkaupunkien ja kaupunkiseutujen asukkaat ovatkin pääsääntöisesti korkeasti koulutettuja ja arvostavat ympäristössään hyviä palveluita, sujuvaa arkea ja nykyään yhä suuremmassa määrin kestävän kehityksen arvojen mukaista elämäntapaa. Elämäntapaa, jossa työ ja vapaa-aika inspiroivat toisiaan ja digitaaliset palvelut edistävät jokapäiväisen arjen sujumista.
Tätä kirjoittaessa noin 200 000 ihmistä eri puolilla maailmaa muuttaa kaupunkeihin joka päivä. Kaupungit boostaavat yritteliäisyyttä ja pystyvät tarjoamaan kaiken kokoisille yrityksille yhä enemmän mahdollisuuksia uudistaa ja tuottaa uutta liiketoimintaa. Kaupungistuminen luo yrityksiä ja edistää taloutta, ja samalla uusi talous antaa vauhtia startup-yrityksille.
Toisaalta taas kaupunkilaiset osaavat myös etsiä ja vaatia arvojensa ja tarpeidensa mukaisia tuotteita ja palveluita. Etenkin digitaaliset palvelut leviävät nopeasti uudessa taloudessa. Kaupungit ovat avainasemassa tuotteiden ja palveluiden menestymisessä: aidoilla käyttäjillä todellisissa käyttöympäristöissä testatut ratkaisut ovat referenssien jälkeen maailmanluokan tuotteita ja palveluita.
Älykkäät kaupungit = parempi elämänlaatu
Älykkään kaupungin määritelmään kuuluu jo itsessään elämänlaadun parantuminen taloudelliselta, kulttuuris-sosiaaliselta ja ekologiselta näkökulmalta mitattuna. Tämä on juuri sitä, mitä myös Helsingin tyypillisin asukas arvostaa.
Tulevaisuuden elinvoimaiset kaupungit, joissa on mahdollisuus tutustua ja testata uusia palveluita ja tuotteita, ovat myös houkuttelevia turisteille ja muille lyhyempiaikaisille kävijöille. Miten hauskaa olikaan matkustaa Uberilla Seattlessa vuonna 2014, ja saada matkatarjouksia, joissa siirtymää paikasta toiseen olisi ollut viihdyttämässä myös joku paikallisista laulajatähdistä. Tai miten ihmeellisiltä näyttikään tulevaisuuden työympäristö Microsoftin kampuksella vielä vuosikymmenen alussa. Tänään se on meille arkea. Millaisia innostavia, kiehtovia ja intohimoja herättäviä palveluita, tuotteita, ympäristöjä tai kokonaisuuksia kaupungit voivatkaan meille tarjota!
Suurkaupungit kehityksen ytimessä
Kaupungistumista seuraavana vaiheena on esitetty, että nykyisten 200 valtion sijasta maailman väestö keskittyy noin 600 suurkaupunkiin. Näissä megakaupungeissa tulisi asumaan noin 80-85 prosenttia kaikista maailman ihmisistä.
Jo vuonna 2035 nämä suurkaupungit tuottavat 90 prosenttia globaalista taloudesta ja kulttuurista. Tässä pelissä Suomi on vahvasti mukana, sillä suomalaiset TKI-toimijat ovat yhdessä ja erikseen erinomaisia innovaattoreita uusien tuotteiden ja palveluiden luomisessa älykkäiden kaupunkien globaaliin tarpeeseen. Suomalaisia kaupunki-innovaatioita on syntynyt muun muassa sähköiseen ja robottiliikenteeseen liittyvistä ratkaisuista, liikkumisen MaaS-sovelluksista, energiatehokkaista rakennuksista ja terveestä sisäilmasta, sekä monesta julkisen sektorin nopeista kokeiluista, esimerkkinä vaikkapa Helsingin Kalasataman joustavien palveluiden kokeilut. Lisäksi Suomella on runsaasti annettavaa maailmalle asukkaiden osallistumisen teemassa, sekä osaamista että menetelmiä.
Kaupunkilaisten arkea edistävät innovaatiot, kansainvälisyys ja ihmisten kanssa tehtävä työ inspiroivat ja energisoivat minua ja kollegoitani päivittäin - ja onneksi meitä on runsaasti muitakin Suomessa!