Maailma kaupungistuu kiihtyvää vauhtia. Urbanisaatio on globaali trendi, joka on muovannut maailmaa jo pitkään. Näin tulee jatkossakin olemaan, halusimmepa tai emme.
Kaupungistuminen koskettaa meitä kaikkia. Se on aihe, josta on käyty viime aikoina paljon keskustelua julkisuudessa ja ammattipiireissä. Helsingin uuden yleiskaavan myötä perustettiin aktiivisia some-ryhmiä – ei vain Helsinkiin vaan myös muihin kaupunkeihin – joihin on liittynyt tuhansia kaupunkisuunnittelun ammattilaisia, järjestöjen edustajia ja kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneita kansalaisia. Urbanisaatiota on vastustettu ja puolustettu, mutta esille on myös tuotu monipuolisesti erilaisia ajatuksia siitä, miten siihen tulisi varautua ja miten sitä voisi ohjata.
Kaupungistumista voi muutosvoimana verrata ilmastonmuutokseen. Sen pysäyttäminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Sitä voi nopeuttaa tai hillitä. Siihen on myös mahdollista sopeutua, mutta toisin kuin ilmastonmuutos, se voidaan nähdä myös merkittävänä mahdollisuutena yhteiskuntamme kehittämisessä. Tiedämme, että kaupungistuminen voi tuottaa merkittäviä kasautumishyötyjä elinkeinoelämälle ja sitä kautta kaupunkien kilpailukykyyn.
Kaupunkiseudut jakautuvat kahteen kastiin
Suomessa kaupungistuminen on jo 1960-luvulla alkanut ilmiö. Maaltamuutto on leimannut väestökehitystä. Muutos on nykyisin entistäkin keskittyneempää, kaupunkiseudut jakautuvat tässä mielessä kahteen kastiin: kasvavat ja taantuvat alueet. Lisäksi on nähtävissä, että muuttotappioisilla seuduilla tapahtuu myös sisäistä keskittymistä – keskuskaupunki saattaa kasvaa seudun sisäisen muuttoliikkeen seurauksena, vaikka seutu kokonaisuutena heikkenisi. Kaupungistuminen on siten myös taantuvien seutujen kehitystä leimaava piirre.
Kasvun keskittyminen asettaa erityisiä haasteita kaupunkirakenteen hallinnalle. Kasvunopeus on suurimmilla kaupunkiseuduilla niin merkittävää, että siihen varautuminen ja sen ohjaaminen edellyttää vahvaa seutujen ja kuntien maankäyttöpolitiikkaa. Kasvua on mahdollista ja välttämätöntä ohjata määrätietoisesti. Kaupunkiseutujen kestävä kehittäminen edellyttää hyvää yhteistyötä seudun kuntien ja muiden osapuolien välillä.