Kävely on noussut Suomessa agendalle sekä kaupunkikehittämisessä että liikennesuunnittelussa – ja vihdoin myös omana liikkumismuotonaan, pyöräilystä erillään. Tästä kertoo myös valmisteilla oleva Suomen ensimmäinen jalankulkuun keskittyvä suunnitteluohje. Kaupungit ja kunnat ovat alkaneet laatia kävelystrategioita, viimeaikaisina esimerkkeinä Kotkan käveltävyyden kehittämissuunnitelma ja vuoden 2022 aikana laadittava Vantaan kävelyn edistämisohjelma. Kuntatason työssä olemme havainneet, että kävelyn kehittämisessä yhdistyy erityisen vahvasti monialaisuus ja eri näkökulmien törmäyttäminen.
Kävelyn hyödyt ovat jo itsessään moninaiset. Kävelyn edistäminen kulkumuotona edistää samalla elävyys-, elinvoimaisuus-, ilmasto- ja hyvinvointitavoitteiden toteutumista. Käveltävyys kasvattaa esimerkiksi myynti- ja vuokratuottoja: kävelykaduilla myynti on mediaanimyyntiä 23 prosenttia korkeampi.
Monialaiset hyödyt tarkoittavat myös, että kuntatasolla kävelyn edistäminen on monen sektorin ja sidosryhmän yhteistyötä. Kävelyä suunnitellaan usein rajapinnoilla: osana kaupunki-, liikenne- tai maisemasuunnittelua ja asiointiympäristöjen kehittämistä. Tällöin riskinä voi olla, ettei kävelyyn kiinnitetä riittävästi huomiota kokonaisuutena.
Kaupunkitilassa toisensa kohtaavat hyvin monenlaiset kävelijät. Hyvän kävely-ympäristön suunnittelussa tulee huomioida kävelyn erilaiset piirteet liikkumisesta oleskeluun. Esimerkiksi lapsiperheet, ikääntyneet, työmatkaliikkujat, ulkoilijat ja matkailijat kokevat ja tuottavat kaupunkitilaa eri tavoin. Käyttäjätarpeita voidaan selvittää esimerkiksi karttapohjaisin kyselyin, mutta myös kaupunkitilan havainnoinnilla tai kävelyhaastatteluin. Kävelyhaastattelun aikana osallistujia pyydetään ”ajattelemaan ääneen” omaa kävelykokemustaan, ja reitin päätteeksi käydään läpi yhteenveto kokemuksista.
Monialaisuus näkyy myös siinä, että kävelyhankkeissa voidaan hyödyntää monen tyyppistä tietopohjaa. Kotkan käveltävyyden kehittämissuunnitelmassa hyödynsimme osallistumisen tuottamaa tietoa. Lisäksi käytimme monenlaista määrällistä dataa, kuten paikkatietoja, matkojen simulointia BRUTUS-liikennemallilla sekä kehittämäämme LIVCY-elävyysanalyysiä.
Rambollissa työskentelemme itsekin monialaisesti kävelyn kehittämisessä. Maankäytön suunnittelun tiimi tuo mukaan kaavoitusosaamisen ja ymmärryksen kaupunkikehityksen strategisista tavoitteista. Kävely-ympäristön konkreettisessa suunnittelussa olennaista on kaupunkikehityksen kaikkien osa-alueiden tuntemus, ja hyödynnämmekin sekä liikenne-, kaupunki-, maisema- että viherympäristösuunnittelun osaajia. Palvelumuotoilun ja esteettömyyden asiantuntijamme osaavat käyttäjänäkökulmien kartoituksen, ja käyttäytymismuutoksen asiantuntijat tukevat kävelyn markkinoinnissa ja viestinnässä. Lisäksi pystymme Rambollissa tarjoamaan kävelyn infrahankkeisiin koko elinkaaren mittaisia palveluita, mukaan lukien ylläpito ja rakennuttaminen.
Käveltävyyden parantaminen edellyttää fyysisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön kehittämistä, sisältäen mm. kävelykokemuksen, asenteet, yhteistyön, alueen ominaispiirteet, kaupunkirakenteen, reitit, matkaketjut ja esteettömyyden. Kuntatason työssä keskeistä on päästä strategiatasolta käytännön toimenpiteisiin. Tavoitteenamme kaikissa hankkeissa on kehittää ihmisen näköistä kävely-ympäristöä, jonka vaikuttavuuden voi myös mitata.