Pyöräliikenne on keino turvallisemman, viihtyisämmän ja terveellisemmän ympäristön luomiseen. YK on suositellut, että kaikista liikenneinvestoinneista käytetään 20 prosenttia aktiivisten kulkumuotojen rahoittamiseen. Tänä poikkeuksellisena koronakeväänä pyöräliikenteen arvo on osoittautunut entistä korkeammaksi.
Pyörällä on mahdollista liikkua ystävien sijaan yksin ja hyvin vähillä kontakteilla. Pyörällä tavoittaa nopeasti lähialueen kaupat ja apteekit. Puolessa tunnissa voi edetä kahdeksan kilometriä tai enemmänkin. Pyörä on ajoneuvo, joka poikkeuksellisina aikoina voi tarjota ihmisille pienen tuulahduksen vapaudesta.
Nopeat muutokset ovat mahdollisia rakennetussakin ympäristössä
Pyöräliikenteen hyötyjen takia useat kaupungit ovat tässä poikkeuksellisessa tilanteessa ryhtyneet pikaisiin toimiin turvallisen pyöräilyn mahdollistamiseksi. Berliinissä on levennetty pyöräkaistoja, Vancouverissa muutettu ajoratoja jalankulun ja pyöräliikenteen käyttöön ja Bogotassa laajennettu pyöräreitistöjä 22 kilometrillä. Hollannissa katujen puhtaanapitotiimit ovat siirtyneet autoista pyörien päälle, jotta fyysinen etäisyys toisiin voidaan taata työntekijöille. Myös meillä Suomessa monet kaupungit – esimerkiksi Helsinki ja Kuopio - ovat aikaistaneet kaupunkipyörien käyttöönottoa.
Pyöräliikenteen johtavia kaupunkeja globaalisti ovat Kööpenhamina ja Amsterdam. Näissä muutos yksityisautoilun dominoimasta ympäristöstä ihmislähtöiseen kaupunkitilaan on vienyt vuosikymmeniä. Nyt on kuitenkin maailmanlaajuisesti nähtävillä, että myös nopeat ja ketterät muutokset rakennetussa ympäristössä ovat mahdollisia.
Laadukkaat suunnittelukriteerit ratkaisevat
Poikkeuksellisen nopeissa aikatauluissa on minimoitu suunnitteluvaiheita. Laadukkaiden suunnittelukriteerien noudattaminen on kuitenkin yhä tärkeämpää turvallisen ympäristön luomiseksi. Pyöräliikenteen viisi tärkeintä suunnittelukriteeriä ovat:
- turvallisuus
- suoruus
- yhdistävyys
- vaivattomuus
- miellyttävyys
Nopeilla toimilla on järkevää vastata turvallisuuden lisäksi erityisesti yhdistävyyden suunnitteluun, joka palvelee myös reittien suoruuden toteutumista. Näin voidaan tehdä esimerkiksi toteuttamalla pyöräväyläverkon puuttuvia linkkejä, jotta pakolliset matkat asukkaille mahdollistuvat entistä suorempina. Nopeissa muutoksissa kannattaa myös hyödyntää olemassa olevaa katutilaa sitä uudelleen jakamalla. Pyörä on ajoneuvo, jolle jo olemassa olevat ajoradat sopivat hyvin ja niitä voidaan hyödyntää, kuten esimerkiksi Berliinissä ja Bogotassa onkin tehty.
Kohti kestävämpää ja ihmislähtöisempää suunnittelua
Lienee väistämätöntä, että poikkeuksellinen tila jättää jälkensä myös kaupunki- ja liikennesuunnitteluun. Olisiko meillä kuitenkin mahdollisuus nyt kääntää kaupunki- ja liikennesuunnittelu entistä kestävämpään ja ihmislähtöisempään suuntaan? Voisiko tämä olla myös tilaisuus uudistaa alamme prosesseja vastaamaan jatkuvasti nopeammin muuttuvan maailman tarpeisiin?
Ehkäpä näitä kysymyksiä pohditaan tänä vuonna vielä alan seminaareissakin kuten VeloFinlandissa, johon parhaillaan haetaan esitelmäehdotuksia
Olemme Rambollissa Pyöräliiton järjestämän VeloFinand 2020 -seminaarin pääsponsori.