Satulaperspektiivistä maisema avautuu uudella tavalla - Pyörämatkailu elää vahvaa nousukautta

Pyörämatkailu on nosteessa eikä ihme, tarjoaahan satulaperspektiivi oivallisen tavan nauttia luonto- ja maisemakokemuksia. Euroopassa se on 44 miljardin vuotuisella arvolla jopa risteilymatkustusta suurempi markkina.

Ota yhteyttä

Kari Hillo

Project Manager, Smart Mobility
P: +358 40 5848315

Pyörämatkailu on merkittävä ja hyvää vauhtia kasvava markkina niin kansainvälisesti kuin Suomessa. EU:n arvion mukaan Euroopassa tehdään vuosittain noin 2,3 miljardia pyörämatkaa, joiden vuotuinen arvo on yli 44 miljardia euroa. Volyymista jotain kertoo se, että pyörämatkailu on ollut Euroopassa jo hyvän tovin muun muassa risteilymatkustusta suurempi markkina. Yöpyviä pyörämatkailijoita on vuodessa yli 20 miljoonaa, ja he kuluttavat vuosittain matkoillaan noin 9 miljardia euroa.

Kotimaassa pyörämatkailun vahvasta nosteesta todistusaineistoa tarjoaa esimerkiksi Saariston Pieni Rengastie, jolla pyöräilijämäärät kasvoivat vuosina 2016–2019 lähes 80 prosenttia. Viime vuonna Pienellä Rengastiellä tilastoitiin kaikkien aikojen ennätys, kun reitin kiersi yli 3200 pyöräilijää touko-syyskuun aikana.

Kuten tiedämme, maailmanlaajuisen pandemian myötä erityisesti matkailuala koki valtaisan shokin. Poikkeuksellisen tilanteen luonteen takia lähi- ja luontomatkailu ovat kuitenkin omiaan viitoittamaan eturintamassa matkailualan uuden kasvu-uran alkua. Positiivista odotusarvoa voidaan ladata myös pyörämatkailuun, sillä yksi koronakevään voittajista on ollut pyöräkauppa.

Pyörämatkailun voimistuva kasvutrendi kumpuaa paljolti siitä, että se sopii hyvin nykyajan henkeen ja resonoi vallitsevia arvostuksia ja pyrkimyksiä – rakentuvathan sen vahvuudet pitkälti kestävyyden, aitouden, elämyksellisyyden ja hyvinvoinnin varaan. Satulaperspektiivi tarjoaa oivallisen tavan nauttia viipyilevinä annoksina luonto- ja maisemakokemuksia sekä hidastaa perehdyttävää matkantekoa osaksi paikallista elämäntapaa. Siksipä suosituimmat pyörämatkailun kohteet ja reitit löytyvät pääasiassa maaseudulta, jonka elinvoimaa pyörämatkailulla voidaan merkittävästikin parantaa.

Kotimaassa pyörämatkailun kysyntäpiikki ajoittuu heinäkuulle. Lyhyehkön sesongin ulkopuolella ja etenkin sen reunamilla matkustamisessa on puolensa – reiteillä ja niiden varsien palveluissa on väljempää, mutta palvelutaso on viritetty huippukysynnän mukaan. Tämä on hyvä pitää mielessä niin omia reissuja suunnitellessa kuin erityisesti potentiaalisten keskieurooppalaisten matkaajien houkuttelemisessa. Muun Euroopan lomakausihan ajoittuu pääasiassa elokuulle.

Suomessa pyörämatkailun potentiaali luontomatkailun vetovoimatekijänä on tunnistettu. Pyörämatkailun kehittäminen on viime vuosina ollut osa Visit Finlandin kasvuohjelmaa Outdoors Finlandia, joka muun muassa keskittyy kesäaktiviteettien markkinointiin kansainvälisille markkinoille. Uusista panostusaikeista tuli osoitus pari vuotta sitten julkaistussa valtakunnallisessa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa, johon on yhdeksi toimenpiteeksi kirjattu pyörämatkailun kehittäminen. Huolestuin aluksi siitä, että pyörämatkailun kehittämiskokonaisuus on ohjemassa määritetty vain reittien ja opasteviittojen kehittämistarpeiden kautta.

Huoleni osoittautui kuitenkin aiheettomaksi – erittäin toivottu kehitysaskel otettiin aiemmin keväällä, kun valtakunnallinen pyörämatkailukeskus perustettiin. Yhteistyön ja asioiden koordinoinnin merkitystä ei voi liiaksi korostaa pyörämatkailussa, jolle on ominaista eri sektoreiden ja sidosryhmien toimintaan liittyvä monialaisuus ja toimijoiden moninaisuus. Toivotammekin pyörämatkailukeskuksen uusille työntekijöille innostusta, innovatiivisuutta ja energiaa kehittämistyön koordinointiin!

Lisää laatua ja parempaa infraa

Viime vuosien noususuhdanteen myötä asiakkaiden laatuvaatimukset ovat kasvaneet ja kilpailu pyörämatkailun kohteiden ja toimijoiden välillä on kiristynyt. Ennen matkaa tarjoiltavan tiedon ja oikeassa muodossa tarjoiltavien maistiaisten rooli on entisestään korostunut. Lisäksi yhä useammin matkailijat muodostavat käsityksen tuotteista ja palveluista sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun, jaettujen kokemusten ja vinkkien perusteella. Nykyajassa toivottu ja myös ei-toivottu tieto liikkuu hallitsemattoman nopeasti, mikä on hyvä ottaa huomioon matkailijan jälkihoidon suunnittelussa.

Kokemuksemme pyörämatkailun edistämishankkeista osoittaa, että vaikka pyörämatkailun vetovoima rakentuukin paljolti elämyksellisyyden varaan, ovat olosuhteet ja infrastruktuuri avainasemassa siinä, voiko kohteesta kehittyä kansallinen tai kansainvälinen vetonaula. Tilastoitu ja etenkin koettu turvallisuus ovat pyörämatkailun perusedellytyksiä ja lähtökohtia, jota pyörämatkailun kehittäjätahojen tulisi huolella vaalia ja priorisoida.

Matkailija palvelupolku auttaa niin matkailijaa kuin yrittäjääkin

Kun perustuote on kunnossa, voi energiaa huoletta suunnata matkailijan palvelupolun suunnitteluun ja palvelukokonaisuuden jäsentämiseen esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin. Karttojen, reittikuvausten ja täydentävän informaation digitaaliseen saavutettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomioita. Asiallisenkin tiedon arvoa heikentää olennaisesti se, jos tarjoilu on epäselvässä tai epäkäytettävässä muodossa. Esimerkiksi majoitus- ja ravintolapalveluille suunniteltu ja ensi askeleita Suomessakin ottava Bicycle Friendly -tunnus on tärkeä polkaisu kohti pyöräilevän erityistarpeet huomioivaa käyttäjäkeskeistä suunnittelua.

Asukkailta, matkailutoimijoilta, harrastajilta, vapaa-ajan asukkailta ja matkailijoilta löytyy paras ja ajantasainen tietämys niin reittien kehittämis- ja palvelutarpeista kuin kätketyistä helmistäkin. Tarpeiden konkretisoimiseksi suosittelemme karttapohjaista kyselyä, joka on erinomainen tapa kerätä tarvittavat lähtötiedot suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Visuaalisesti havainnolliseen muotoon raportoitua kartta-aineistoa voidaan hyödyntää reitistöjen systemaattisen kehittämisen ja asiakastarpeisiin nojaavan toimintasuunnitelman pohjana.

Jos et ole pyörämatkailua aiemmin kokeillut, niin nyt on hyvä hetki virittäytyä asian äärelle pohtimaan lomasuunnitelma. Aiemmin mainitun Saariston Rengasreitin ohella voimme vinkata kokeilemisenarvoisiksi kotimaan pyörämatkailukohteiksi Raaseporin tai eteläisen Saimaan, joissa olemme parhaillaan yhteiskehittämässä alueen toimijoiden kanssa pyörämatkailun toimintaedellytyksiä.

Mukavaa ja aurinkoista kesää ja elämyksellisiä pyöräretkiä!

Lue Kari Hillon viisi vinkkiä onnistuneeseen pyöräretkeen

 

Espoo, pääkonttori

Espoo, pääkonttori
PL 25, Itsehallintokuja 3
FI-02601 Espoo
Tel:020 755 611 - Fax 020 755 6201

Mail: info@ramboll.fi

Other sites

Other sites