Elämme aikakautta, jossa monet yhteiskunnalliset haasteet linkittyvät toisiinsa. Samalla kun yritämme hillitä ilmastonmuutosta, meidän tulee varautua ja sopeutua sen aiheuttamiin muutoksiin. Suomessakin keskilämpötilat nousevat, sateet lisääntyvät ja pienemmän lumipeitteen takia talvet pimenevät. Näillä muutoksilla on vaikutuksia niin ihmisten terveyteen, luontoon kuin rakennettuun ympäristöön ja yhteiskuntaan. Miten varaudumme jatkuviin ja rankkoihin sateisiin rakenteissa tai hulevesijärjestelmissä? Miten valmistaudumme nouseviin lämpötiloihin rakennuksissa, lisääntyneisiin liukastumisiin tai pimeyden aiheuttamaan masennukseen?
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen lisäksi eteemme on tullut muita yllättäviäkin kriisejä, jotka haastavat yhteiskuntamme nykyisiä toimintatapoja ja luovat samalla uusia mahdollisuuksia. Koronapandemia sulki yhteiskuntamme ja muistutti muun muassa asumisympäristön viihtyvyyden tärkeydestä, kun elinympäristö kapeni naapurustoon. Etätöiden myötä keskusta-alueiden liikennevirrat ovat vähentyneet ja kauppa kuihtunut. Liikkuminen ja energiankäyttö ovat murroksessa, ja siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista tarkoittaa täysin uudenlaisia teknologioita ja materiaaleja, jotka taas luovat uudenlaista teollisuutta.
Sopeutumiskyky vaatii luovuutta
Sopeutumiskykyinen ja elinvoimainen yhteiskunta on yksi Rambollin kestävän kehityksen teemoista, jonka kautta ymmärrämme ja suunnittelemme muuttuvaa ja monisyistä maailmaa.
Resilienssistä eli sopeutumiskyvystä puhutaan usein yksilön tai yhteisön näkökulmasta. Se on kykyä selvitä toimintakykykyisenä läpi äkillisten muutosten ja kriisien sekä taitoa sopeutua uuteen tilanteeseen.
Kun puhutaan sopeutumiskykyisestä yhteiskunnasta, ymmärretään laajemmin erilaisten yhteiskunnallisten järjestelmien (ja organisaatioiden) toimintakyky muutoksen keskellä. Sopeutumiskykyinen yhteiskunta tukee positiivista muutosta kohti uusia olosuhteita. Kriiseistä opitaan ja kehitytään entistä vahvemmaksi.
Yhteiskunnan sopeutumiskyky voi olla myös suunnitelmallista varautumista tiedostettuihin muutostrendeihin ja tilanteisiin. Yhteiskunnassamme tehdään jo erilaisia varautumissuunnitelmia esimerkiksi tuotantolaitoksille tai muille kriittisille kohteille kyberhyökkäyksiä tai kriisitilanteita vastaan. Teema liittyy myös palvelujärjestelmien toimivuuteen ja huoltovarmuuteen: miten ruoka- ja lääkehuolto toimii, miten varaudumme yllättäviin tilanteisiin energia- ja vesilaitoksissa, miten takaamme terveydenhuollon toimivuuden. Nämä asiat linkittyvät logistiikkaan, infrasuunnitteluun, kaupunkisuunnitteluun sekä organisaatioiden toimintaan.
Yhteiskunnan sopeutumiskyky liittyy myös erinäisiin kansainvälisiin suhteisiin ja riippuvuuksiin: energiakriisi osoitti energiantuotannon riippuvuudet fossiilisen energian tuottajamaista. Energian ohella myös globaaleihin tuotanto- ja arvoketjuihin sisältyy erilaisia kriittisiä materiaaleja, joiden saatavuudessa tapahtuvat mahdolliset muutokset on tärkeä tunnistaa ja pyrkiä ennakoimaan.
Elinvoimaiset ympäristöt perustuvat yhteisön tarpeisiin
Lähtökohtaisesti elinvoimaisuus rakennetussa ympäristössä kuvaa kaupunkien ja yhteisöjen asukkaiden edellytyksiä elää ihmisarvoista elämää ja kokea positiivista fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Sen tavoitteena on kestävä elämä, joka huomioi niin ihmisten kuin luonnon hyvinvoinnin. Ratkaisevaa on näiden ulottuvuuksien ymmärtäminen, tasapainottaminen ja mukauttaminen paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi.
Elinvoimaiset alueet sopeutuvat paremmin ympäristön ja yhteiskunnan muutoksiin. Elinvoimaiset asumisympäristöt luovat turvallisuutta, yhteisöllisyyttä, viihtyisyyttä sekä tukevat terveyttä ja hyvinvointia. Niiden suunnittelussa tärkeää on huomioida käyttäjien näkökulma ja tarpeet, mikä tuo myös sosiaalisen kestävyyden näkökulmaa. Elinvoimaisten alueiden suunnittelussa voidaan kysyä, tarjoammeko tasavertaisesti palveluita erilaisille ihmisille vai jääkö joku huomiotta. Toisaalta voimme tuoda esiin yhteisön omia vahvuuksia ja ominaisuuksia tukemaan koko alueen kehitystä.
Ramboll sopeutumiskykyisen ja elinvoimaisen yhteiskunnan kumppanina
Teemme jo paljon sopeutumiskykyyn ja elinvoimaisuuteen liittyen. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ratkaisujamme ovat muun muassa hulevesien hallinta, tulvariskianalyysit ja muut erilaiset haavoittuvuusanalyysit, luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntäminen kaupunki- ja maisemasuunnittelussa, rakennesuunnittelun ratkaisut ilmaston muuttuessa, mikroilmastoanalyysit sekä kuntien ja organisaatioiden ilmastoriskianalyysit.
Hyvä esimerkki Rambollin osaamisesta on Väylävirastolle tekeillä oleva Ilmastonmuutokseen sopeutuminen väylänpidossa -nykytilaselvitys. Selvityksessä kootaan yhteen ilmastonmuutoksen sopeutumisen selvityksiä kansallisesti ja kansainvälisesti väylänpidon ja liikenteen osalta, tarkastellaan aikaisempina vuosina esitettyjen sopeutumistoimenpiteiden toteutumista ja tunnistetaan pidemmän aikavälin sopeutumissuunnittelun tarpeita omaisuudenhallinnan, korjausvelan kehittymisen ja väyläverkon resilienssin osalta. Johtopäätöksissä korostuu useiden näkökulmien huomioon ottamisen tärkeys myös sopeutumistyössä (mm. hillintätoimet ja luonnon monimuotoisuus) sekä tutkimustiedon lisätarve.
Tarvitsemme koko ajan uutta tietoa ja taitoa ymmärtää muuttuvaa maailmaa, jotta voimme tukea asiakkaitamme sopeutumiskykyisen ja elinvoimaisen yhteiskunnan suunnittelussa. Tämä vaatii meiltä systeemiajattelua, monialaista asiantuntijayhteistyötä, uudenlaisia näkökulmia sekä kumppanuutta kestävyysasioiden eteenpäin viemisessä.