Uusio- ja kierrätyskasvualustoja ovat esimerkiksi rakentamisen aikana syntyvät pintamaat ja erilaisten maa-ainesten yhdistelmät. Myös uusia materiaaleja testataan koko ajan, ja olemme käyttäneet hankkeissa onnistuneesti esimerkiksi hiekoitussepeliä. Se sopii tiettyihin kohteisiin erinomaisesti.
Sopivia vaihtoehtoja löytyy jo monenlaisiin rakennetun ympäristön hankkeisiin, kuten tie-, katu- ja puistorakentamiseen sekä maaston muotoiluun vaikkapa meluvalleiksi. Hyviä case-esimerkkejä löytyy myös vaativista infrahankkeista. Esimerkiksi Raide-Jokerissa nurmikoiden ja niittyjen rakentamisessa hyödynnettiin uusiokasvualustoja, jotka valmistettiin paikallisista maista. Vantaan Ankkapuistossa toteutettiin puolestaan uusiomassahanke, jossa käyttöviheralueen kasvualustat valmistettiin lähellä syntyneistä ruoppausmassoista, pintamaista, hiekoitussepelistä ja kompostista.
Uusiokasvualustoilla säästetään luontoa ja kustannuksia
Uusiokasvualustoissa kyse on yhdestä käytöstä toiseen siirrettävistä maa-aineksista, ja siksi niiden käytöllä tuetaan kuntien ja kaupunkien sekä Suomen hallituksen vastuullisuustavoitteita. Kun käyttökelpoisia maa-aineksia kierrätetään hyötykäyttöön samassa tai lähialueen hankkeissa, maa-ainesjätettä syntyy vähemmän.
Samalla säästetään luonnon neitseellisiä kiviaineksia ja mullan kaltaisia eloperäisiä maa-aineksia, joista kasvualustat ovat yleensä sekoitus. Kasvualustojen käyttöön liittyy monia muitakin luontoarvoja. Uusiokasvualustojen käytöllä voidaan suojella erilaisia ekosysteemejä ja maaperän eliöstöä sekä niiden kautta luonnon monimuotoisuutta.
Parhaimmillaan infrahankkeessa luodaankin hyvien tekojen ketju, jonka ansiosta hiilipäästöt laskevat sekä maa-ainesten valmistuksessa että kuljetuksissa. Hankkeista saatujen kokemusten mukaan uusiokasvualustojen käyttö voi vähentää kustannuksia tai pitää ne ainakin samalla tasolla kuin tuotteistetuilla vaihtoehdoilla.
Apua uusiokasvualustojen käyttöön hankinnoista toteutukseen
Haluan helpottaa omalta osaltani uusiokasvualustojen käyttöä infrahankkeissa ihan käytännön tasolla. Pelkkä pyrkimys uusiomaa-ainesten käyttöön ei kuitenkaan riitä. Jonkun on koordinoitava toteutusta. Muuten parhaatkin suunnitelmat voivat jäädä hyödyntämättä.
Uusiokasvualustojen käytön yleistymisen suurimpia esteitä ovat vakiintuneiden käytäntöjen puute ja alalla vallitseva epätietoisuus. Pitkälle tuotteistettujen kasvualustojen käyttö koetaan helpommaksi, vaikka erilaisia uusiomateriaaleja löytyy jo runsaasti. Alan asiantuntija kannattaakin pyytää hankkeeseen mukaan alusta asti, jolloin kokonaisuuteen löydetään parhaiten sopivat kestävät resurssit.
Kestävässä kaupunkirakentamisessa tarvitaan monialaista osaamista. On tunnettava uusiomaarakentamisen mahdollisuudet, hallittava suunnittelun ja rakennuttamisen arki sekä ymmärrettävä urakoita ihan käytännön toteutuksen tasolla. Oikeanlaisilla hankintamalleilla julkisen sektorin toimijat voivat tukea infrahankkeiden vastuullisuutta. Uusiokasvualustahankinnat voidaan sisällyttää osaksi urakkaa, tai kuntaorganisaatio voi valmistaa kasvualustoja itse.
Alkuun päästään pienilläkin kokeiluilla
Uusiokasvualustojen käytön mahdollisuuksia kannattaa tarkastella kaikissa viherrakentamisen hankkeissa. Etenkin infrarakentamisen kohteissa löytyy usein alueita, joilla voidaan käyttää uusiokasvualustoja. Pienikin kokeilu kannattaa, koska jokainen hanke opettaa jotakin ja lisää infrarakentamisen kestävyyttä. Onnistuneet kokemukset kannustavat jatkamaan, ja seuraavalla kerralla uskalletaan tehdä jo vähän isommin.
On myös hyvä muistaa, ettei kasvualustojen kierrätys ole mikään uusi asia. Maalaisjärjellä ajatellen jokainen tietää, miten erilaisia aineksia voi kierrättää omassa puutarhassa. Periaate on sama myös ympäristörakentamisessa. Hankkeissa vain noudatetaan kasvualustoihin liittyvää lainsäädäntöä ja uusinta tietotaitoa esimerkiksi uusiomaarakentamisesta.
Rambollin rakennuttaja, hortonomi ja puutarhuri Heidi Järkkä työskentelee uusiomaarakentamiseen liittyvissä puisto-, infra- ja raitiotiehankkeissa. Häneltä valmistui juuri Turun ammattikorkeakoululle opinnäytetyö ”Uusiokasvualustojen hankintamallit kaupunkirakentamiseen”. Opinnäytetyö sai Suomen kuntatekniikan yhdistyksen tunnustuksen 8.6.2022 kuntatekniikka-alan kehittämisestä.