Suunta on hyvä. Maailman ensimmäinen kiertotaloustiekartta (Sitra 2016) ohjaa meitä muutoksessa ja näyttää, millaista muutosta koko yhteiskunnaltamme edellytetään. Kiertotalous on kuitenkin otettu keskiöön vasta aivan viime aikoina. Suurin muutos on vielä edessä ja sen johtotähtinä toimivat kaupungit.
Koko elinkaari haltuun
Tällä hetkellä yli 70 prosenttia suomalaisista ja maailmanlaajuisesti noin puolet ihmisistä asuu kaupungeissa. Vuoteen 2050 mennessä maailman väestöstä 80 % asuu ja bruttokansantuotteesta jopa 85 % tehdään kaupungeissa. On siis oleellista, mitä kaupungit sekä kaupunkilaiset valitsevat ja päättävät tehdä.
Kiertotalous istuu jo hyvin puheenvuoroihin, joissa korostetaan kaupunkien roolia uusien kilpailukykyisten ratkaisujen, arvonlisän ja työpaikkojen luomisessa, viennin vauhdittamisessa sekä luonnonvarakulutuksen ja päästöjen vähentämisessä. Myös käytännön kiertotalousaloitteita, kokeiluja ja innovaatioita syntyy kiihtyvällä tahdilla. Ministeriöiden ja Sitran julkaiseman Kiertotalouden toimenpideohjelman (2017, pdf) mukaan kaupunkien roolia kiertotalousratkaisujen kokeilijana ja alustana tullaan jatkossakin kehittämään muun muassa kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelmassa (YM 2018–2022). Lisäksi tuetaan kaupunkien kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen aloitteita ja edelläkävijäverkostoja.
Esimerkkejä ja kokeiluja tarvitaan edelleen, mutta vaikuttavin muutos saadaan aikaan vain, jos kiertotalous onnistutaan sisällyttämään johdonmukaisesti kaikkeen tekemiseen. Useat kaupungit päivittävät parhaillaan tulevaisuuden suuntaviivojaan. Tässä yhteydessä on tärkeä kytkeä kiertotalous entistä vahvemmin osaksi kaupungin prosesseja. Harvoin jonkin ketjun yksittäisen lenkin muuttaminen saa aikaan vaikuttavaa muutosta koko ketjussa. Harvoin myöskään yksittäisellä toimijalla on mahdollisuus vaikuttaa kaikkien muiden tekemiseen. Kiertotaloutta onkin kehitettävä kokonaisuuksina ja elinkaariajattelun kautta. Muutos edellyttää eri osapuolten roolien tunnistamista sekä uudenlaista vuorovaikutusta ja yhteistyötä, jonka rakentamisessa kaupunkiseudut ovat tärkeässä roolissa.
Kaupungit kiertotalouden edistäjinä
Näemme että kaupunkien roolia ja merkitystä kiertotalouden edistäjinä tulee vauhdittaa kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja kaikissa elinkaaren vaiheissa. Nostamme esille kolme näkökulmaa.
Kiertotalouden maankäyttökysymyksiä on tutkittu vasta vähän. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja olemassa olevan infran tehokas hyödyntäminen luovat monella tapaa hyvät edellytykset kiertotalouden edistämiselle. Tiivis kaupunkirakenne ja lyhyet etäisyydet mahdollistavat materiaalien tehokkaan hyödyntämisen, logistiikan ja palveluiden saavutettavuuden. Monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi suunnitellut alueet ja tilat luovat alustoja, joissa yritykset voivat kehittää älykkäitä ratkaisuja, testata uusia innovaatioita ja näyttää osaamistaan muulle maailmalle. Osa kiertotalouden ratkaisuista edellyttää käyttäjiä lähelleen, kun taas toiset vaativat toiminnalle erikseen varattuja alueita etäällä asutuksesta. Oma lukunsa ovat ne kiertotalousratkaisut, jotka ovat maankäytöstä ja sijainnista riippumattomia ja tarvitsevat toimiakseen digitaalisia alustoja ja verkostoja.
Kiertotaloutta edistävien hankintojen toteuttamiseen on kaupungeissa runsaasti mahdollisuuksia, mutta toteuttaminen ei ole systemaattista eikä mahdollisuuksia hyödynnetä vielä täysimääräisesti. Keskeisimmät haasteet liittyvät siihen, miten kiertotalous sisällytetään hankintaan, miten varmistetaan kiertomateriaalien ja uudenlaisten palveluiden saatavuus tarpeen mukaan ja miten kiertotalouden toteutumista hankinnassa arvioidaan. Infra- ja talonrakentaminen on eräs erinomainen esimerkki tilaajan roolista, sillä kaupungit kilpailuttavat vuosittain valtavan määrän rakennushankkeiden suunnittelua ja toteutusta. Resurssiviisaan rakentamisen ansiosta esimerkiksi Helsingin kaupunki on säästänyt vuosina 2014–2016 kaikkiaan noin 25 milj. euroa, 3,3 milj. litraa polttoainetta ja 10 400 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Samaan aikaan on kehitetty kaupungin toimintamalleja ja uusia rakentamisen kiertotalousratkaisuja.
Kaupunkilaiset mukaan
Kaupungit voivat onnistua kiertotalouden murroksessa vain ottamalla kaupunkilaiset mukaan. Jokaisen kierron ja elinkaaren lopussa on käyttäjä, jonka päätös ratkaisee, saako elinkaari jatkoa ja säilyykö arvo talouden käytössä vai tuhotaanko se. Kiertotalouden mukainen elämä tulee tehdä kaupunkiympäristössä näkyväksi, jotta asukkaat ja yritykset tietävät mahdollisuutensa vaikuttaa. Kun kiertotalousajattelu aloitetaan jo kouluissa, siitä tulee tapa toimia.
Kiinnostava kysymys on, millä keinoilla kaupungit voivat vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja kulutustottumuksiin? Millaista tulisi olla urbaani kiertotalous kaupunkilaisen näkökulmasta?