Osallistaminen kyselyillä on helppoa suunnittelijalle ja vastaajalle
Yhä yleisemmin käytössä oleva osallistava suunnittelumalli pyrkii avoimuudella, yhteistyöllä ja käyttäjälähtöisyydellä suunnitteluratkaisuihin, jotka toimivat kaikille. Teknologinen kehitys on tuonut osallistamiseen uusia työkaluja, joilla asukkaat voivat osallistua oman ympäristönsä suunnitteluun kotisohvalta sen sijaan, että heidän tulisi saapua tiettynä ajankohtana järjestettävään asukastilaisuuteen.
Asukaskyselyitä toteutettaessa pitää huomioida, että ne tavoittavat kuitenkin vain osan kunnan väestöstä eikä vastaajien ikäjakauma useinkaan vastaa todellista kunnan ikäjakaumaa. Kyselyissä hyödynnettävien sovellusten käyttö voi olla hankalaa varsinkin vanhemmille ikäluokille. Pieni kunta ei verrattain pienten vastaajamäärien takia pysty vain nettikyselyjen avulla muodostamaan selkeää nykytilan kuvaa eri väestöryhmien liikkumistarpeista ja -esteistä.
Ramboll on vuosina 2020–2022 laatinut 27 kuntaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman, joista osa on Traficomin myöntämiä kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmien valtionavustuksia. Näihin edistämisohjelmiin kuuluvat asukaskyselyt on toteutettu mahdollisuuksien mukaan yhteneväisinä toisiinsa verrattuna. Tämä mahdollistaa pienten kuntien yhteen niputtamisen siinä määrin, että eri väestöryhmien tarkastelu tulee otoskokojensa puolesta järkeväksi. Suurin osa tarkastelluista kunnista on väestöltään alle 20 000 asukkaan kuntia, mutta mukaan mahtuu myös suurempia kaupunkeja kuten Lappeenranta ja Vantaa.
Vastaajien ikäjakauma vaikuttaa tyytyväisyyden kokonaisarvosanaan
Kyselyiden vastauksista käy selvästi ilmi, että tyytyväisyys pyöräilyyn laskee iän myötä. Lapset pitävät pyöräilyä kätevänä, nopeana ja sosiaalisena liikkumistapana, mikä vaikuttaa heidän korkeaan tyytyväisyyteensä pyöräilystä. Nuorten aikuisten syissä pyöräillä korostuvat ympäristöasiat, liikkumisen edullisuus ja terveyshyödyt. Vanhemmat ikäryhmät ovat tulosten perusteella tyytymättömämpiä kuin nuorempansa. He pyöräilevät harvemmin, mutta pitävät pyöräilyolosuhteiden kehittämistä silti tärkeänä asiana.
Suomalaisille tutuin autoliikenteestä eroteltu pyöräliikenteen väylätyyppi on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, joka sekoittaa kaksi hyvin erityyppistä liikennemuotoa. Ongelmallisimpana yhdistettyä väylää pitävät ikäihmiset, jotka kyselyiden vastausten perusteella toivovat erottelua selkeästi keskiarvovastaajaa enemmän. Vastakkaista näkemystä edustavat nuoret aikuiset, joille tärkeämpiä kehittämistoimia ovat väylien kunnossapidon ja pyöräpysäköinnin kehittäminen.
Turvallisuuden tunne on perusedellytys pyöräilyn valinnalle
Miesten ja naisten pyöräilytottumuksissa, kehittämistoiveissa ja tyytyväisyydessä on havaittavissa eroja. Nykytilassa pyöräilyyn tyytyväisimpiä ovat miehet, joista lähes puolet toivoo pyöräliikenteen kehittämistoimilta ensi sijassa parannusta liikkumisen sujuvuuteen. Naisille sujuvuuden kehittäminen ei ole yhtä tärkeää, mutta liikkumisen turvallisuuden parantamisen naiset kokevat miehiä tärkeämmäksi. Muita selkeitä kehittämistarpeiden eroja ei sukupuolten välillä ole havaittavissa. Naisten miehiä suurempi tyytymättömien osuus selittyneekin ainakin osaltaan heikommalla turvallisuuden tunteella, joka on perusedellytys pyöräilyn valinnalle.
Toiveet kehittämistyöhön ja syyt pyöräilyyn toistuvat
Kyselyvastauksissa toistuu kunnasta toiseen kolme suurinta kehittämistarvetta, jotka ovat liikkumisen turvallisuus, selkeys ja väylien kunnossapito. Autoliikenteestä erotellut pyöräväylät on eri tutkimuksissa havaittu yleisesti houkuttelevimpina pyöräliikenteen väylätyyppeinä. Jos autoliikenteen järjestelyt on suunniteltu liian suuria käyttäjämääriä houkutteleviksi ja vaarallisen, nopean liikkumisen mahdollistaviksi, vain rohkeimmat ja kokeneimmat pyörällä kulkijat kokevat pyöräkaistat ja ajoradalla pyöräilyn turvalliseksi.
Tiivis yhdyskuntarakenne on avain onneen
Pyöräily on suomalaisten mielestä terveellinen ja edullinen ulkoilmassa tapahtuva liikennemuoto. Ulkoilu- ja virkistyshyödyt nousevat useimmissa kunnissa tärkeimmiksi syiksi valita pyöräily. Pyöräilyn kätevyys ja nopeus tulevat yleisemmiksi syiksi sitä mukaa mitä tiiviimpi ja paremmin arkipyöräilyä palveleva yhdyskuntarakenne kunnassa on. Pyöräilyolosuhteisiin tyytyväisimmät suomalaiset löytyvät niistä kunnista ja kaupungeista, joissa on korkeampi taajama-aste, tiiviimpi yhdyskuntarakenne ja tiheämpi pyöräväylien verkko. Näihin kuntiin lukeutuvat muun muassa Hanko ja Paimio.