1. Määrittele kiertotaloustavoitteet konkreettisesti
Rakennuksen purkaminen ei ole yleisesti ottaen yhtä kestävä valinta kuin korjaaminen, ja siksi tilaajan on hyvä miettiä etukäteen, miten purkuhanke voidaan toteuttaa mahdollisimman vastuullisesti. Kun tiedetään, miten kiertotaloutta halutaan edistää, tavoitteet saadaan muutettua konkreettisiksi teoiksi.
Jopa yli 95 prosenttia rakennusmateriaaleista voidaan kierrättää suhteellisen helposti. Esimerkiksi metallit ohjataan jatkojalostukseen ja betonimurske uusiomaarakentamiseen. Hankkeelle voidaan asettaa myös kunnianhimoisempia tavoitteita, jolloin kiertotalous ulottuu kiinteiden rakennusosien, kuten seinien ja pilarien, uusiokäyttöön.
Mitä vähemmän jätettä jää jäljelle, sitä enemmän saadaan säästöjä, koska loppusijoitus maksaa. Hyödylliset materiaalit saadaan selville esimerkiksi purkukartoituksella.
2. Esiselvitysten pitää ulottua pintaa syvemmälle
Kohteen riittävät lähtötiedot ja esiselvitykset ovat purkuhankkeen onnistumisen ehdoton edellytys. Tietoja tarvitaan jo rakennusvalvonnan purkulupahakemukseen. Rakenneavaukset paljastavat tilanteen pintaa syvemmältä eri rakennekerroksista. Näytteet pintamateriaaleista eivät ole riittäviä.
Jos käytössä ei ole piirustuksia, kohteesta luodaan laserkeilaamalla yksityiskohtainen inventointimalli jo ennen urakkalaskentaa. Tarkkojen massa-, määrä- ja materiaaliluettelojen ansiosta purku-urakoitsijat pystyvät antamaan toteutuksesta tarkempia ja edullisempia tarjouksia.
Tärkeimpiin esiselvityksiin kuuluvat asbesti- ja haitta-ainetutkimukset (AHA). Kun vaarallisten materiaalien määrät ja paikat ovat tiedossa, purkaminen toteutetaan turvallisesti ja oikeassa järjestyksessä. Esimerkiksi puhdasta betonia ei sekoiteta samaan kasaan öljyllä pilaantuneen kanssa.
3. Purkuhanke tarvitsee realistisen aikataulun
Monelle purku-urakan tilaajalle tulee yllätyksenä, että pelkästään hankkeen esiselvityksiin kuluu aikaa 4–6 kuukautta. Jos aikaa ei varata riittävästi, hanke voi lähteä jo alkuvaiheessa väärille raiteille. Hätäily ja kiire kostautuvat myöhemmin.
Aikataulutus on aina hankekohtaista, mutta keskikokoisen kohteen purkamiseen kannattaa varata aikaa 8–12 kuukautta. Siksi esimerkiksi maaliskuussa aloitettavalla hankkeella alkaa olla kiire valmistua ennen vuodenvaihdetta.
Kun eri vaiheisiin varataan riittävästi aikaa, myös riskejä hallitaan tehokkaasti. Purkuhankkeen käsittely esimerkiksi hidastuu olennaisesti, jos hankkeen tarvitsema rakennushistoriallinen selvitys (RHS) on jätetty tekemättä. Aikataulun romuttavat helposti myös yllättävät haitta-ainelöydöt: purkutyömaa pysähtymisen vaikutukset voivat ulottua jopa tontin jatkokäyttöön ja uudisrakentamisen suunnitteluun asti.
Onneksi kaikkia näitä asioita on mahdollista ajatella etukäteen, mikä varmistaa purkuhankkeen onnistumisen. Tutustu Rambollin tehokkaaseen tietomallipohjaiseen purkukonseptiin!
Rambollin palvelut purkuhankkeen eri vaiheisiin
- Hankekoordinointi
- AHA-tutkimukset ja hyötykäyttöselvitykset
- Purkukartoitus
- Rakennushistoriallinen selvitys (RHS)
- Inventointimallinnus
- Purku-, rakenne- ja LVIS-suunnittelu
- Rakennuttaminen ja valvonta
- Infrasuunnittelu
- Turvallisuussuunnittelu (mm. riskienhallinta sekä liikenne- ja kemikaaliturvallisuus)
- Ympäristökonsultointi (mm. maaperätutkimukset)
- Vesienhallinta ja prosessisuunnittelu
- Viestintä
Laura Majoinen toimii kestävän kehityksen kehityspäällikkönä Rakennetekniikka-sektorilla Rambollissa. Hänellä on monipuolinen kokemus rakentamisen kiertotalouskysymyksistä.
Ville Mäntylä toimii projektipäällikkönä ja asiantuntijana Tutkimus- ja rakennusfysiikkapalvelut -yksikössä. Hän on erikoistunut asbesti- ja haitta-ainetutkimuksiin sekä purkamiseen liittyviin asiantuntijatehtäviin