Rambollin asiantuntijat ottavat huomioon betonirakenteiden kuntotutkimuksissa itse rakenteiden lisäksi kohteen maantieteellisen sijainnin ja sen mukanaan tuomat ympäröivät olosuhteet. Betonirakenteen vaurioituminen on kaikkialla samankaltainen prosessi, mutta vauriomekanismit ja vaurioiden etenemisnopeus vaihtelevat rakenteen ominaisuuksien ja rasituksen mukaan. Esimerkiksi rakennusten julkisivut altistuvat monenlaiselle säärasitukselle.
Kuntotutkimuksissa lähdetään liikkeelle aistinvaraisten havaintojen kautta. Rakenteita arvioidaan aluksi silmämääräisesti, jolloin voidaan huomata pitkälle edennyt vaurioituminen. Esimerkiksi laattapintaisia rakenteita voidaan koputella kevyesti, jolloin saadaan tietoa, kuinka hyvin ne ovat kiinni alustassaan.
Lähes aina rakenteista otetaan poralieriönäytteitä. Voimme tutkia omilla laitteillamme esimerkiksi betonin vetolujuuden ja raudoitteiden syvyyden, ja muissa laboratoriotutkimuksissa käytämme alihankkijakumppaneitamme.
Uniikit kohteet vaativat tutkijalta omaa näkemystä
Betonijulkisivujen kuntoa tutkitaan usein silloin, kun rakennukselle laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelmia. Joskus tutkimukset voi käynnistää myös silmin havaittava vaurio tai tilan käyttötarkoituksen muutos. Kaikilla rakenteilla on huollettunakin oma elinkaarensa, mikään ei ole ikuista.
Hyvät lähtötiedot ja tutkimussuunnitelma ovat kaiken a ja o. Kaikkia rakennusten muutostöitä ei ole aina dokumentoitu, jolloin kuntotutkijan on nojattava kokemukseensa kuntotutkimuksen sisältöä ja tarkoitusta suunnitellessaan. Eri aikakausien rakenteiden tunteminen on suureksi avuksi.
Suomen Betoniyhdistys antaa tarkat ohjeet kerrostalojen kuntotutkimuksiin. Asiantuntijan ammattitaito punnitaankin kohteissa, joissa ohjeita on sovellettava. Esimerkiksi teollisuudesta löytyy kustomoituja rakenteita, joihin kohdistuu poikkeuksellisia kemikaali- ja olosuhderasituksia tehtaan tuotantoprosessin mukaan.
Meidän tehtävämme on arvioida, mikä on uniikissa kohteessa riittävä näytemäärä ja oikeat tutkimusmenetelmät. Jotta tilaaja on tyytyväinen lopputulokseen, rakenteita ei voida muun muassa kustannussyistä porata reikäjuustoksi!
Tutkittua tietoa kustannustehokkaisiin päätöksiin
Kuntotutkimusraportti sisältää asiantuntijan johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset. Ne auttavat tekemään perusteltuja päätöksiä, mikä nopeuttaa päätöksentekoprosessia. Tavoitteena on tarpeen mukaisen korjaustavan löytäminen, eli ettei rakenteita pureta liikaa tai liian vähän.
Kun rakenteita korjataan ajoissa, paikalliset huoltotoimenpiteet riittävät usein pidentämään kohteen käyttöikää. Tarkka tieto eri vauriomekanismien aiheuttamista vauriokohdista ja vaurioiden laajuudesta pitää rakennushankkeen kustannukset hallinnassa. Tiedolla säästetään materiaaleja ja korjauksiin kuluvaa aikaa. Mitään ei tulisi purkaa varmuuden vuoksi.
Betonirakenteiden kuntotutkimukset edistävät kestävää rakentamista myös kiertotalouden näkökulmasta. Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, jonka hyödyntämisaste on nostettava uuden jätedirektiivin mukaan 70 prosenttiin jo tänä vuonna. Se edellyttää muun muassa betonirakenteiden kunnon tarkkaa tuntemista.
Kuntotutkimus tukee tehokasta ja kestävää purkusuunnittelua, koska esimerkiksi asbestia sisältävät kohdat tiedetään etukäteen ja kaatopaikalle viedään vain oikeasti vaaralliset materiaalit. Kaikki käyttökelpoinen kierrätetään. Tulevaisuudessa haluamme edistää myös rakennusosien käyttöä rakentamisessa sellaisenaan. Betonirakenteista pitää saada tarkkaa tietoa, jotta ne voidaan käyttää uudelleen kiertotalouden periaatteiden mukaan.