Ramboll toteuttaa rakennusten kuntotutkimukset ympäristöministeriön Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus -oppaan mukaisesti. Pääosin kuntotutkimuksen tutkimusmenetelmät ja tutkittavat rakennusosat ovat samoja sekä sisäilmalähtöisissä että peruskorjauskohteiden rakenneteknisissä kuntotutkimuksissa, vain painopiste vaihtelee.
– Tavoitteena on saada selville kaikki soveltuvat korjausvaihtoehdot, ja arvioimmekin tarkkaan, mitä tulee tutkia tai mitä voi jättää tutkimatta, toteaa Rambollin erityisasiantuntija Kai Nordberg. Sisäilman laatuun painottuvassa kuntotutkimuksessa tutkitaan tyypillisesti havaittua ongelmaa ja sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Tarkoituksena on jatkaa rakenteiden käyttöikää. Peruskorjauskohteessa tavoiteltava käyttöikä vaikuttaa siihen, millaisia korjausehdotuksia kuntotutkija tekee.
– Hyvä tutkija ottaa aina käyttöikätavoitteen huomioon.
Esille kohteen korjaustarpeet
Kuntotutkimuksia tehdään kaikenlaisiin rakennuksiin, kuten kouluihin, päiväkoteihin ja erilaisiin sote-kiinteistöihin.
– Useimmiten sisäilmalähtöiseen kuntotutkimukseen lähdetään siinä vaiheessa, kun kohteen käyttäjiltä on saatu palautetta sisäilman laadusta, toteaa Rambollin tutkimuspäällikkö Joni Nivala. Sisäilmalähtöisen kuntotutkimuksen tavoitteena on saada täsmällistä tietoa rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavista tekijöistä ja korjaustarpeista. – Rakenneteknisistä selvityksistä voidaan puolestaan jättää pois sellaisia rakennusosia ja tekniikkaa, joka on päätetty uusia.
Asiantuntijat tutkivat tarkkaan kaikki sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät. Erityistä huomiota kiinnitetään rakenteiden kuntoon, ilmayhteyksiin ja ilmanvaihdon toimintaan. Usein sisäilmalähtöinen kuntotutkimus sisältää myös altistumisolosuhteiden arvioinnin, jonka pohjalta arvioidaan tutkittujen olosuhteiden terveydellistä merkitystä.
– Kuntotutkimuksen tulokset velvoittavat usein tekemään sisäilman laatua parantavia korjauksia, Nordberg lisää.
Kaikki alkaa laadukkaasta tutkimussuunnitelmasta
Rambollin rakennusterveysasiantuntijat suosittelevatkin arvioimaan tutkimustarpeen huolella.
– Ensin kannattaa teettää tutkimussuunnitelma, jonka perusteella voidaan jo arvioida riskirakenteita ja mahdollisia korjaustarpeita sekä kohdistaa tutkimustoimenpiteet juuri oikein, Nordberg sanoo.
Laadukas tutkimussuunnitelma helpottaa vertailukelpoisten tarjousten saamista varsinaisen kuntotutkimuksen toteutuksesta.
– Tutkimussuunnitelmassa on määritelty muun muassa alustavat rakenneavaus- ja näytteenottopaikat sekä niiden määrät, Nivala sanoo. Laadittuun tutkimussuunnitelmaan tehdään kenttätyövaiheessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä.
Myös tutkimussuunnitelmaa kevyemmällä sisäilmakatsastuksella voidaan ennakoida tulevia korjaustarpeita.
– Asteittain tarkentuvilla selvityksillä saadaan kustannustehokkaasti yleisnäkemys kiinteistökannasta ja voidaan varautua korjauksiin taloudellisesti eikä korjaustarpeiden laajuus tule kuntotutkimuksen päätteeksi yllätyksenä, Nordberg toteaa.
Kuntotutkimukset tarjoavat luotettavaa tietoa korjaussuunnitteluun sekä peruskorjaushankkeessa että lyhyemmän aikavälin sisäilman laatua parantavissa korjauksissa. Tavoitteen mukaista olisi, että kuntotutkijat ovat mukana hankkeessa aina korjausten jälkeiseen seurantaan asti, koska tutkija pystyy täydentämään tietoja, tukemaan korjaussuunnittelua ja varmentamaan toteutusta.
– Silloin tietoa ei hukata matkan varrella, vaan se ohjaa oikein mitoitettuihin korjauksiin ja kestävään kiinteistönpitoon, Nivala korostaa. Tutkimustiedon ansiosta rakennuksen sisäilmaongelmat voidaan korjata ja käyttöikää jatkaa tavoitteiden mukaisesti juuri oikeilla toimenpiteillä.
– Laadukas kuntotutkimus tukeekin mitä parhaimmalla tavalla kestävän kehityksen tavoitteita ja vastuullista rakentamista.