Rakennuksissa päätöksiä tehdään globaalien ilmastotavoitteiden suhteessa kahdessa aikaikkunassa:
- Rakennusmateriaalien ja rakennustuotannon päästöjä täytyy pystyä vähentämään lyhyellä tähtäimellä tästä hetkestä lähtien, jotta päästöt pysyvät 1,5 °C:een tavoitteissa.
- Lisäksi pidemmällä tähtäimellä olemassa olevan rakennuskannan täytyy pystyä vastaamaan hiilineutraalin rakennuksen käytön aikaisten päästöjen haasteisiin viimeistään globaalin hiilineutraaliuden tavoitevuonna 2050 ja siitä eteenpäin.
Yhteiskunta YK:n, EU:n ja Suomen päätöksissä ajaa meitä toteuttamaan ratkaisuja uusin säännöksin ja kannustein. Muun muassa EU:n vihreän rahoituksen kriteeristö asettaa vaatimuksia rakennuksille, ja rakennusten ilmastoselvitykset ollaan tuomassa osaksi kansallista rakentamisen säädösohjausta. Organisaatiot ja yhteisöt ovat asettaneet myös omia tavoitteita hiilineutraalisuuteen. Monissa organisaatioissa GHG-protokollaa mukaillen tottuneesti lasketaan organisaation suorat päästövaikutukset ja ostoenergian tuotannon päästöt, joista merkittävä osa aiheutuu kiinteistöjen sähkön- ja lämmönkulutuksesta. Kiinteistöjen arvoketjussa aiheutuvia epäsuoria scope 3 -päästöjä on huomioitu vaihtelevasti. Näille on saatettu asettaa ilmasto-ohjelmissa laadullisia tavoitteita, mutta pyrkimys vähäpäästöisten rakennusmateriaalien suosimiseen ei välttämättä johda konkreettisiin päästövähennyksiin.
Tarvekartoitus ensi askel päästölaskennan aloittamisessa
Päästölaskenta toimii ilmastotyön lähtöpisteenä
Kiinteistöalalla toimivat tunnistavat jo, mistä merkittävimmät päästövaikutukset kiinteistöissä aiheutuvat. Keinoja ohjata vaikutuksia kestävämpään suuntaan on käytettävissä paljon, kun käytössä on oikea asiantuntemus. Työkaluna ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on usein hiilitiekartta, jossa polku tavoitteisiin voidaan esittää ylemmällä tasolla.
Hiilitiekartan ja siihen sisällytettävien tavoitteiden asetannassa, mukaan lukien päästövähennystavoite, on syytä ottaa huomioon paitsi kiinteistösektorilla tapahtuvat muutokset, myös erilaiset viitekehykset. Avustamme asiakkaitamme kaikkien tarpeellisten näkökulmien huomioimisessa. Hyvin tehdyn pohjatyön avulla konkreettisten toimenpiteiden määrittely helpottuu.
Ilmastotyössä kannattaa alusta lähtien:
1. Määritellä olennaiset suorat ja epäsuorat päästövaikutukset kiinteistösektorilla realistisesti, esimerkiksi rakentamisen päästövaikutukset todellisiin rakennushankkeisiin pohjautuen.
2. Määritellä realististinen, mutta kunnianhimoinen päästövähennysten tavoitetaso pohjautuen alan parhaaseen tietämykseen: kuinka paljon energiatehokkuudella, uusiutuvalla energialla, puurakentamiselle, korjauksella, vähähiilisellä betonilla tai muilla ratkaisuilla todellisuudessa vaikutetaan päästöihin ja mitkä ovat kaikkein kustannustehokkaimmat keinot päästöjen vähentämisessä.
3. Olla konkreettista ohjausta siihen, kuinka viedä toimenpiteet käytännössä kiinteistöjohtoon, investointiprojekteihin, suunnitteluohjeisiin sekä toteutukseen.
4. Tunnistaa ja varmistaa, kuinka tuleva säädäntö, EU-taksonomia ja pakolliset tai vapaaehtoiset raportointiviitekehykset ovat linjassa ilmastotyön kanssa.
Kuinka autamme teitä onnistumaan?
Avullamme sekä julkisen että yksityisen puolen kiinteistö- ja rakennusalan organisaatiot osaavat asettaa tavoitteet ja luoda tiekartan onnistuneelle ilmastotyölle. Tuomme käyttöönne alan johtavat asiantuntijat paikallisesti ja kansainvälisesti myös silloin, kun tarvitsette apua toiminnan ohjaamisessa käytännön työssä.
Ota yhteyttä:
Sanni Heikkinen, Senior konsultti, projektinjohto ja kiinteistökonsultointi, P: +358 40 1984923