Rambollin rakennesuunnittelija Janina Hakanen toteutti Rambollille vuoden 2020 aikana diplomityön kosteusvaurioituneiden rakennusten korjaussuunnittelun onnistumisesta. Tietoa kerättiin alan asiantuntijoilta muun muassa haastatteluilla ja kyselytutkimuksella. Tulosten perusteella Rambollille luotiin korjaussuunnittelun toimintamalli, jonka päätavoitteena on varmistaa korjausmenetelmän valinnan onnistuminen.
– Korjausmenetelmän tulisi olla sellainen, että sen avulla saavutetaan teknisesti hyväksytty sekä tilaajan ja urakoitsijan tarpeiden mukainen lopputulos.
Toimintamallia on esitelty korjaushankkeiden tilaajille, kiinteistöjen ylläpitohenkilökunnalle ja rakennuttajille. – Aiheen tärkeys tunnustetaan yleisesti, ja suunnittelijat ja tilaajapuoli ovat hyvin samoilla linjoilla kehityskohteista, Hakanen sanoo.
Lähtötietojen arviointi on kriittinen vaihe
Diplomityössä tunnistettiin yhteensä kahdeksan kriittistä pistettä, joihin panostaminen lisää korjaushankkeen onnistumisen todennäköisyyttä. Suuri osa kehityskohteista liittyy suunnittelun alkuun.
– Oikean korjaustavan valintaan tarvitaan luotettavat lähtötiedot rakennuksen nykykunnosta ja korjaustarpeesta, mutta tärkeimpänä lähtötietoaineistona usein toimivien kuntotutkimusten laadussa on suuria vaihteluja.
Rambollin toimintamalliin onkin liitetty ohje, joka auttaa suunnittelijoita arvioimaan lähtötietojen luotettavuutta ja riittävyyttä.
– Yhtä tärkeää on tiedottaa tilaajaa heti, jos lähtötiedot ovat puutteelliset. Silloin tietoja voidaan täydentää ja suunnittelu saadaan heti hankkeen alkuvaiheessa oikeille raiteille.
Laadunvarmistus vaatii käyttäjäpalautetta
Yksi opinnäytetyössä tunnistetuista kehityskohteista on laadunvarmistus. – Laadunvarmistukseen on luotu viime vuosina erilaisia mittausmenetelmiä ja -käytäntöjä, mutta laadunvarmistus jää silti toteutusvaiheen kiireessä usein toissijaiseen rooliin. Korjausten onnistumista pitäisi seurata myös käytön aikana ja varmistaa, että laitteet ja järjestelmät toimivat oikein, Hakanen sanoo.
Erityisen tärkeää käytön aikainen laadunvarmistus on tilojen käyttäjien kannalta, ja suunnittelijat toivoisivatkin korjausten onnistumisesta lisää palautetta.
– Meidän on tärkeää tietää, mitkä korjaustavat toimivat ja poistavat esimerkiksi käyttäjien kokeman oireilun. Vain palautteen avulla voimme kehittää kaikkein tehokkaimpia korjausmenetelmiä.
Yhteistyö auttaa varautumaan yllätyksiin
Alalla tunnustetaan yleisesti, että eri sidosryhmien välinen yhteistyö on tärkeää, mutta silti siinä on paljon kehitettävää. Hakasen mukaan tilaaja pitäisi pitää nykyistä paremmin ajan tasalla päätösten seurauksista, kuten riskeistä, jos jotakin jätetään korjaamatta tai korjataan toisin kuin on suunniteltu.
– Samalla voidaan käydä keskustelua siitä, voitaisiinko korjauksia vaiheistaa ja saada ne sitä kautta mahtumaan budjettiin.
Yhteistyö korostuu toteutusvaiheessa, kun mukaan hankkeeseen tulee myös urakoitsija. – Silloin on paikallaan arvioida yhdessä, miten korjausmenetelmä muuttuu, kun käytämme urakoitsijan vaihtoehtoisia ratkaisuja tai rakenteiden avaus tuottaa rakenteen toteutustavasta uutta tietoa. Yllätyksiä tulee korjausrakentamisessa vastaan lähes aina, ja siksi niihin pitäisi varautua myös aikataulussa ja budjetissa.
Hakasen mukaan korjaussuunnittelun kriittisiin pisteisiin keskittyminen vähentää ajanhukkaa kaikissa vaiheissa
– Se näkyy lopulta myös kustannuksissa ja lopputuloksen laadussa. Kriittisiin pisteisiin keskittymällä pystymme luomaan käyttäjille terveelliset ja turvalliset asumis- ja työskentelyolosuhteet.