– Monet rakennetyypit ja rakennusmateriaalit ovat vuosien mittaan muuttuneet, samoin korjausmenetelmät ja tieto vaurioitumisen malleista, toteaa Rambollin korjausrakentamisen projektipäällikkö Niko Lindman. Uusi BY 75 -ohje ei ole velvoittava, mutta useimmat kuntotutkijat noudattavat sitä silti.
– Uuden ohjeen ansiosta tilaajien onkin helpompi saada kuntotutkijoilta vertailukelpoisia tarjouksia ja laadukkaampia tutkimuksia.
Lisäksi Betoniyhdistys julkaisee tänä vuonna kiinteistöjen omistajille suunnatun erillisen ohjeistuksen. Se helpottaa muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimusten tilaamista ja tarjousten vertailua.
Uusi ohje kattaa rappausalustat ja eristerappaukset
BY 75 sisältää paljon uusia ohjeita, mikä yhdenmukaistaa muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimuksia. Vanhassa ohjeistuksessa ei esimerkiksi käsitelty rappausalustojen, kuten tiilen tai kevytbetonin, vaurioitumista. – Nyt meillä on kaikille yhteiset ohjeet, joiden mukaan tutkia myös rappauksen alla olevien rakenteiden kuntoa sekä arvioida niissä mahdollisesti havaittujen vaurioiden syitä ja korjattavuutta, Lindman sanoo.Uudessa ohjeessa ovat mukana myös eristerappausjärjestelmät eli suoraan lämmöneristeen päälle tehtävät rappaukset, joita on tehty Suomessa jo 1980-luvun lopulta asti. Eristeiden päälle tehdyistä rappauksista on noussut 2000-luvulla esiin myös puutteita jopa alle 10-vuotiaissa rakennuksissa.
– Tilannetta on hankaloittanut, ettei meillä kuntotutkijoilla ole ollut käytössä yhtenäisiä ohjeita, Lindman toteaa. BY 75 auttaakin kaikkia osapuolia tulkitsemaan eristerappausten vaurioita samalla tavalla ja ennaltaehkäisemään yhdessä niiden syntyä jo rakentamisen aikana.
Lindmanin mielestä BY 75 tukee myös korjausrakentamisen kokonaiskestävyyttä. Kun yksissä kansissa määritellään julkisivurakentamisen materiaalit, rakenneratkaisut ja korjaustavat, rakentamisen laatu paranee, mikä lopulta säästää rahaa, materiaaleja ja ympäristöä. – Kun tutkimukset ja korjaukset mitoitetaan oikein, kohdetta ei tarvitse olla korjaamassa heti uudelleen, vaan rakenteita korjataan riittävästi, muttei turhaan.
Ohjeistusten lisäksi tarvitaan käytännön kokemusta
Ohjeistusten lisäksi rapattujen julkisivujen kuntotutkimukset vaativat runsaasti erikoisosaamista eri aikakausien rakennus- ja materiaalitekniikasta. – Suomessahan on tehty muurattuja rakenteita jo useampi sata vuotta, Lindman sanoo.
Kuntotutkijan on tunnettava hyvin myös julkisivuihin liittyvät rakenteet, kuten pellitykset, parvekkeet ja sadevesijärjestelmät. Lisäksi tietoa tarvitaan erilaisten rappausten, pinnoitteiden ja rappausalustojen vauriotyypeistä sekä niihin sopivista korjaustavoista. – Kaksikerrosrappaus voi näyttää samalta, vaikka rappauksen laatu, ominaisuudet ja käyttäytyminen kohteessa ovat aivan erilaiset, jos rakennus on valmistunut kymmenen tai sata vuotta sitten.
Rakennushistoriaa ja vanhojen rakenteiden kunnon tutkimista opetetaan oppilaitoksissa melko vähän, ja siksi kuntotutkijan osaaminen karttuu kokeneemman kollegan rinnalla. Lindmanin mentorina on toiminut Rambollin johtava asiantuntija ja Tampereen yliopiston dosentti Jukka Lahdensivu, jolla on ollut keskeinen rooli uuden BY 75 - ohjeen laadinnassa.
– Teemme paljon yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, mikä antaa ensikäden tietoa alan kehityksestä myös korjausten suunnitteluun, kustannuslaskentaan ja valvontaan, Lindman korostaa.
Tutustu betonirakenteiden kuntotutkimukseen