Rakennushankkeessa tehdään monia suunnitelmia, jotka dokumentoidaan tyypillisesti 2D-piirustuksin ja 3D-tietomallein. Pääsuunnittelija on oikea henkilö sovittamaan yhteen suunnitteluratkaisut, johon hänellä on paras osaaminen ja kokemus. Koska pääsuunnittelijan toimenkuva on jo erittäin laaja, on järkevää antaa tietomalleihin erikoistuneen tietomallikoordinaattorin suorittaa 3D-tietomallien yhteensovittaminen.
Vaikka hanketta ei olisi tilattu tietomallipohjaisena, moni suunnittelija toteuttaa työnsä 3D-ohjelmalla eli mallintamalla. Täten projekteissa syntyy jo automaattisesti runsaasti tietomalleja, jotka vaativat yhteensovittamista. Siksi tietomallikoordinaattoria tarvitaan yhä useammassa hankkeessa. Samalla helpotetaan pääsuunnittelijan työtä.
Tietomallikoordinoinnin hyödyt ovat sitä suuremmat, mitä monimutkaisemmasta kohteesta on kyse. Onhan suuressa kohteessa enemmän mahdollisuuksia tehdä asioita väärin. Käytännössä tietomallikoordinointi on kuitenkin tarpeen kaikissa kohteissa, joissa suunnittelu tehdään mallintamalla.
Tarkastuspisteiden määrä vaikuttaa tietomallikoordinoinnin hintaan
Tietomallikoordinaattori toimii hankkeessa tilaajan sekä pääsuunnittelijan oikeana kätenä ja laadunvarmistajana. Me tarkastamme, että tietomallien tiedot pysyvät ajan tasalla ilman yhteentörmäyksiä. Se vaatii useita tarkastuskierroksia eli suunnitelmien tarkastuspisteitä.
On tyypillistä, että tarjouspyynnöissä ei määritellä tietomallien tarkastustiheyttä. Tämä saattaa johtaa etenkin julkisissa tarjouksissa tilanteeseen, jossa halvimman tarjouksen sisältö on kevyempi kuin muiden tarjousten. Silloin kaikkien tarjousten tarkastustehtävät eivät ole vertailukelpoisia.
Hyvä nyrkkisääntö on, että tyypillisesti projektit vaativat tarkastuspisteen noin 2–4 viikon välein aktiivisen suunnittelun aikana. Kohteen koko ja urakkamuoto vaikuttavat tarkastuspisteiden määrään, ja kooltaan enintään 10 000 bruttoneliön koulukohde sisältää yleensä 8–10 tarkastusta, asuinrakennus 5–7 ja toimitila 6–8.
Tietomallikoordinaattori huolehtii myös yhteishengestä
Tietomallikoordinaattorin tärkein tehtävä on sovittaa yhteen eri suunnittelualojen tietomallit. Onnistuneen lopputuloksen kannalta hyvä ryhmädynamiikka on yhtä tärkeä asia. Tietomallejahan käydään läpi palavereissa ja workshopeissa eri suunnittelualojen kanssa.
Tietomallikoordinaattori luo aktiivisesti hyvää yhteishenkeä ja ilmapiiriä, mikä tukee hankkeen johtamista. Parhaimmillaan koko suunnitteluorganisaatiossa koetaan, että kohdetta ollaan tekemässä yhdessä. Jos vuorovaikutus ei toimi, havaitut puutteet saattavat jäädä korjaamatta.
Tietomallikoordinoinnissa ei kannatakaan tyytyä minimisuoritukseen. Kun tietomallikoordinointi on rakennusalan vastuullisten ammattilaisten käsissä, samassa yhteydessä voidaan tehdä esimerkiksi rakennuksen hiilijalanjälkilaskentaa tai tietomallipohjaista määrälaskentaa.
Samalla pidämme silmällä rakennettavuusasioita ja varmistamme, että urakoitsijan on helppo toteuttaa suunnitteluratkaisut työmaalla. Kyse voi olla esimerkiksi alas lasketun katon tekniikkatilan riittävästä korkeudesta.
Vähemmän piirustuksia, vähemmän virheitä
Mikä on sitten tietomallikoordinoinnin suurin hyöty? Tietomallikoordinoinnilla vähennetään virheitä jo hankkeen alkuvaiheessa, mikä auttaa pysymään aikataulussa ja budjetissa. Onhan eri asia havaita virhe virtuaalimallissa kuin todeta työmaalla, että seinästä puuttuu välttämätön reikä.
Toinen tietomallikoordinaattorin ydintehtävistä on koota valtava määrä tietoa yhdistelmätietomalliksi. Kaikkien osapuolten aikaa säästyy, kun tarvittavaa tietoa ei tarvitse metsästää projektipankista tuhansien tiedostojen joukosta. Yksi ajantasainen yhdistelmämalli riittää.
Lue myös