Yleiset tietomallivaatimukset (YTV) saatiin suomalaisiin rakennushankkeisiin jo vuonna 2012. Taustalla olivat Senaatti-kiinteistöjen käyttämät tietomallinnuksen kriteerit. Mallintamisessa onkin päästy harppauksia eteenpäin, ja esimerkiksi Ruotsiin verrattuna tietomallintaminen on Suomessa hyvin määriteltyä ja ohjeistettua.
Seuraavaksi standardeja on päivitettävä, jotta saamme yhä tarkempia yhteisiä nimikkeistöjä. Olemmehan nyt tilanteessa, jota voisi verrata kaupan alaan ilman yhtenäisiä viivakoodeja. Jos eri kauppiailla olisi useita tuotetiedon merkintätapoja, toimiva logistiikka olisi mahdotonta. Rakennusalallakin on pyrittävä seuraavalle detaljitasolle, jolloin tietomalli on koneluettava.
Kaikki tieto ei mahdu enää yhden ekspertin päähän
Suhtautuminen tietomallintamiseen alkaa olla kautta linjan myönteistä, ja suunnittelijoille mallintaminen on arkipäivää. Rambollillakin on toiminut tietomallinnusyksikkö jo vuodesta 2014, ja tällä hetkellä tietomallikoordinointia ja muita palveluja tuottaa yli 40 asiantuntijaa.
Samalla on käynyt selväksi, ettei yksi ihminen pysty enää olemaan kaikkien tietomallintamisen osa-alueiden ekspertti. Erilaiset koulutus- ja työtaustat ovat vahvuus. Meidänkin porukassamme on arkkitehtejä, ohjelmistoinsinöörejä ja rakennuttajakonsultteja, jotka oppivat työpareina toinen toisiltaan.
Myös projektinjohdon osaamista tarvitaan yhä enemmän. Onhan tietomallikoordinointi hankkeen digitaalisen osuuden johtamista.
Miten tietomallit saadaan työmaille ja ylläpitoon?
Tällä hetkellä rakennushankkeissa hyödynnetään ehkä 10 prosenttia tietomallien potentiaalista. Suunnittelijoiden tietomallit tulostetaan työmailla tutuiksi ja turvallisiksi PDF-tiedostoiksi, vaikka siihen ei ole mitään tarvetta. Monilla työmailla osattaisiin jo käyttää tietomalleja – tai haluttaisiin ainakin oppia.
Yhtenä syynä muutoksen hitauteen lienee, että teknologisten edistysaskelien on uskottu riittävän. Alalla on unohtunut, että muutos lähtee ihmisistä. Huomion keskipisteeksi pitäisikin ottaa tavalliset ihmiset työmailla ja kiinteistöjen ylläpidossa tavoitteineen ja ennakkokäsityksineen.
Yksi vaihtoehto on tiedon visualisointi. Virtuaalitodellisuuden työkalut tuovat tietomallit kaikkien saataville ja monimutkaiset 3D-kuvat heräävät eloon. Käytämme hankkeissamme BIM-Lite-katseluohjelmaa, joka mahdollistaa suoran kommunikoinnin käyttäjien kanssa esimerkiksi taloyhtiön linjasaneerauksen valmistelussa tai sairaalahankkeen päätöksenteossa. BIM-Lite toimii suoraan verkkoselaimessa eikä vaadi käyttäjältä aikaisempaa kokemusta mallinnusohjelmista.
Toinen ratkaisu voivat olla allianssihankkeista tutut arvoelementit, mutta kevennettyinä versioina. Kaikissa rakennushankkeissa voitaisiin palkita yhteisestä onnistumisesta. Se vaatii yhteispeliä ja sitä, että jokainen ymmärtää yhä paremmin, mitä hankkeen muut osapuolet tekevät ja mistä arvo rakennushankkeen tilaajalle syntyy.
Tässä tietomallikoordinaattoreilla on paljon annettavaa. BIM-managerin tehtävän ei tarvitse rajoittua törmäystarkasteluihin, vaan meidän on mahdollista toimia aktiivisina sillanrakentajina hankkeen eri osapuolten välillä. Tekniikan yhteensovittamisen rinnalla yhteensovittamista kaipaavat myös tiimit, näkemykset ja toimintatavat.
Max Levander
Rambollin tietomallintamisyksikön johtaja
Lue myös
Senaatti-kiinteistöt jatkaa aktiivisessa roolissa tietomallintamisen kehittäjänä 9.6.2020