Tietomalleja voidaan hyödyntää peruskorjauksen kaikissa vaiheissa. Ensimmäiseksi tietomalliin kootaan korjaussuunnittelun kannalta olennaiset lähtötiedot. Tärkein tietolähde ovat alkuperäiset suunnitelmat.
– Niillä pääsemme käsiksi rakennuksen runkojärjestelmään ja parhaassa tapauksessa myös tekniikkareitteihin aikaisessa vaiheessa, kertoo Rambollin projektipäällikkö Jukka-Pekka Estola.
Lähtötietoja voidaan täydentää inventointimallilla. Laserkeilaus tarjoaa sijaintitiedot näkyvistä pinnoista. Lisäksi mittauspisteistä voidaan tuottaa 360-panoraamakuvat, jotka tukevat suunnitteluryhmää koko hankkeen ajan.
– Valtava tilakohtainen valokuva-arkisto tarjoaa mitta-, materiaali- ja korkotietoa, jolloin joka asiaa ei tarvitse käydä tarkastamassa kohteella, sanoo Rambollin rakennesuunnittelija Alec Melville.
Lisämittauksiin kannattaa varata aikaa
Laserkeilauksessa syntyvä pistepilvi ei ulotu rakenteiden sisälle, ja siksi tekniikan pääreitit ja piiloon jäävien rakenteiden sijainnit on varmistettava rakenneavauksilla. Ne paljastavat muun muassa rakennepaksuudet ja eri rakennekerrokset.
– Tehtyjen rakenneavausten pohjalta rakennesuunnittelija päivittää rakennemallin ja luo samalla kehykset arkkitehti- ja talotekniikkasuunnittelulle, Estola sanoo.
Purkuvaiheessa voidaan toteuttaa lisämittauksia, joiden pohjalta suunnitelmia päivitetään. Skanskan työpäällikkö Juha Ruokolaisen mukaan lisämittausten toteutus onnistuu työmaalla töitä vaiheistamalla.
– Lisätutkimukset kannattaa tehdä, koska ajan tasalla oleva yhdistelmämalli auttaa meitä ohjaamaan työmaata, arvioimaan purkumääriä ja suunnittelemaan työjärjestystä.
Visuaalisuus palvelee muutosten hallintaa työmaalla
Rambollin rakennemallit noudattavat Yleisiä tietomallivaatimuksia (2012), mutta tietosisältö räätälöidään projektikohtaisesti. Kun mallissa on useita eri tasoja, tietomalli palvelee työmaalla esimerkiksi töiden vaiheistamista, asennusjärjestystä, logistiikkaa ja määrälaskentaa.
– Tietomallista voidaan tarkastella erikseen esimerkiksi eri rakentamisvaiheita tai uusia, väliaikaisia ja vanhoja rakenteita, Melville sanoo.
Tietomallin visuaalisuus onkin työmaalle tärkeä ominaisuus, joka helpottaa tekniikan ja rakenteiden yhteensovittamisessa tiukassa aikataulussa. – Tietomalli tukee myös muutosten hallintaa ja eri toteutusvaihtoehtojen kustannusvertailuja, Ruokolainen toteaa.
– Olemme kokeneet, että myös 3D-havainnekuvat auttavat asennusvaiheessa kokonaisuuden hahmottamisessa.
Parametrinen suunnittelu säästää aikaa
Skanskan Ruokolainen korostaa, että mallintamisen on tärkeää olla koko projektiryhmän yhteinen tavoite. Hänellä on huonoja kokemuksia siitä, jos ensin suunnitellaan ja vasta sitten mallinnetaan.
– Tiedot eivät silloin pysy ajan tasalla. Ainoa toimiva tapa on suunnitella suoraan mallintamalla.
Rambollin peruskorjauskohteissa suunnittelu on alusta asti mallipohjaista ja parametristä. Jokainen tietomalliin tehtävä muutos, kuten pilarin profiilin vaihtaminen, päivittyy yhdellä klikkauksella kaikkiin piirustuksiin. Näin suunnitelmien välille ei jää ristiriitaisuuksia.
Tärkeä osa onnistumista on myös suunnitelmien yhteensovitus. – Mallintamalla suunnitelluissa kohteissa ratkaisut on käyty jo kertaalleen läpi tietokoneen ruudulla, jolloin uudet rakenteet ja tekniikka menevät paikoilleen myös työmaalla. Betonisaha laulaa siis yhä harvemmin, Melville kiteyttää.