Selvityksessä alueen jätevedenpumppaamoiden virtaamadataa ja säätietoja analysoimalla tunnistettiin vuotavimmat verkostoalueet sekä arvioitiin pinta- ja pohjavalunnan vaikutusta vuotoihin. Analyysin tukena käytettiin maaperä- ja johtotietoja sekä vesilaitoshenkilöstön paikallisasiantuntemusta. Kentällä mitattiin jäteveden sähkönjohtokykyä ja lämpötilaa, joiden perusteella havainnointiin jätevesien laimenemista ja arvioitiin vuotavuutta. Vuotovesiselvityksessä määritettiin linjojen vuotavuustasot, joiden mukaan voidaan kohdistaa saneeraustoimenpiteitä sekä lisätutkimuksia vuotavimmille linjoille. Kohdistamalla toimenpiteet vuotavimmille linjoille ja kaivoille saadaan viemäriverkostoon ja jätevedenpuhdistamolle päätyvien vuotovesien määrää vähennettyä kustannustehokkaasti.
Vuotovesiselvityksillä energiankulutus ja hiilijalanjälki pienemmäksi
Vuotovedet lisäävät energiankulutusta verkostossa ja vaikutus kertaantuu pumppausketjuissa. Energiankulutusta voidaan pienentää vähentämällä vuotovesiä priorisoiden pumppausketjujen alkuja. Pumppujen valinnassa tulee huomioida elinkaarikustannukset, jotka sisältävät hankintakustannusten lisäksi huolto- ja kunnossapito-, ympäristö- ja käyttökustannukset. Verkostomallinnusta voidaan hyödyntää esimerkiksi pumppausten optimointiin ja virtaamapiikkien tasaamiseen sekä verkoston kapasiteettivajeiden paikallistamiseen.
Hiilijalanjälki kuvaa ilmastokuormaa, joka muodostuu elinkaaren aikana syntyvistä kasvihuonekaasuista. Vuotovesien hiilijalanjäljen määrittäminen edellyttää niiden vaikutusten huomioimista syntypaikalta jätevesien käsittelyprosessiin asti. Hiilijalanjälkeä voidaan pienentää vähentämällä verkostoon päätyvien vuotovesien määrää niin saneerauksilla kuin suosimalla paikallisia hulevesien käsittelymenetelmiä sekä energiatehokkuutta lisäävillä ratkaisuilla.