Kaatopaikkakelpoisuuden arviointi
Jätteille ja sivutuotteille on annettu muutosasetus (VNa 202/2006) liittyen jätteiden sijoittamiseen kaatopaikoille sekä asetus (VNa 591/2006) eräiden jätteiden hyödyntämiseen maanrakentamisessa. Asetukset ovat saaneet lainvoiman vuoden 2006 aikana. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin liittyvä asetus (VNa 214/2007) astui voimaan kesän 2007 alussa.
- testausmenetelmät
- analyysit (alihankintana)
- raportoinnit
Kaatopaikkakelpoisuus
Jätteen sijoittaminen kaatopaikalle edellyttää perusmäärittelyä ja vastaavuustestausta. Kaatopaikkakelpoisuus ja sen testaus koskee jätettä, jonka sijoittamista harkitaan pysyvien, tavanomaisten tai ongelmajätteiden kaatopaikalle. Testausta ei vaadita yhdyskuntajätteiltä eikä myöskään kaikilta pysyvien jätteiden kaatopaikalle sijoitettavilta jätteiltä ellei pilaantumista ole syytä epäillä. Asbestijäte voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tietyn rajoituksin.
Toimimme jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden arvioinneissa asiantuntijana. Osan testauksesta ja laboratorioanalyysit toteutamme alihankintana.
- läpivirtaustesti (=perkolaatiotesti) prCEN14405)
- kaksivaiheinen ravistelutesti (SFS 12457-3), jota käytetään yleisimmin vastaavuustestinä ja jätteenhyötykäytön laadunvalvontatestinä
- liukoisuustestit: suodoksista määritetään As, Ba, Cr, Cd, Cu, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, Zn, kloridi, sulfaatti, fluoridi, DOC ja fenoli-indeksi. Liukoisuustestisuodoksesta voidaan testata myös jätteen toksisuus vesikirppu-, valobakteeri- ja/tai levätestillä.
- kokonaispitoisuuksien määrittely (PAH, PCB, mineraaliöljyt, TOC, metallit) sekä kaatopaikkakelpoisuustesteihin kuuluvan hapon/emäksen neutralointikapasiteetin (ANC/BNC)
- jätteen toksisuus
Tuhkan hyötykäyttö
Valtioneuvoston asetus 591/2006 jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa koskee jätteitä, joiden käyttöön maanrakentamisessa ei tarvita ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Kun betonimursketta tai lento- ja pohjatuhkia käytetään maanrakentamisessa, perustutkimuksella osoitetaan jätteen kuuluvan ko. asetuksen soveltamisalaan.
- perustutkimuksessa selvitetään sivutuotteen koostumus ja liukoisuusominaisuudet
- laadunvalvontatestillä varmistetaan perusmäärittelyssä todetut ominaisuudet, tiettyjen metallien ja anionien osalta
- teknisin tutkimuksin selvitetään saavutettavat tekniset materiaaliominaisuudet, arvioidaan jalostustarve sekä määritellään rakentamisen laatua ohjaavat reunaehdot / vaatimukset mm. käytettävä materiaaliratkaisu ja rakentamisen ohjeistus
Pilaantuneet maat (PIMA)
Maaperän pilaantumiselle voi olla useita syitä, joten tarvittavat tutkimukset vaihtelevat kohteesta riippuen. Selvitämme muun muassa pilaantuneiden massojen käsittelymahdollisuuksia ja mahdollista hyötykäyttöpotentiaalia maarakentamisessa (tekninen kelpoisuus / saavutettavat ominaisuudet).
Pilaantuneiden maiden tutkimuksiin tarvittavat laboratorioanalyysit toteutamme alihankintana: analyysit mm. metallit ja puolimetallit, syanidi, kloorifenolit, aromaattiset hiilivedyt, oksygenaatit, klooratut alifaattiset hiilivedyt, klooribentseenit, PAH, PCB, dioksiinit ja furaanit, torjunta-aineet ja biosidit, orgaaniset tinayhdisteet, öljyhiilivetyjakeet
Teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttö
- ympäristökelpoisuuden arviointi ja jalostusmahdollisuudet
- tekninen kelpoisuus
- rakentamisen ohjeistus
- rakentamisen laadunvalvonta ja ohjaus
- tuotteistusprosessi, elinkaaritarkastelut, T&K-työt
- asiantuntijatehtävät